Työn arkitaso ja ajattelun metataso
- Mihin kiinnitän työssäni eniten huomiota?
- Tunnenko ja tiedänkö, miten teen työni?
Työtodellisuus muokkautuu uudeksi päivittäin. Ihmisen mieli on koko ajan käynnissä laajemmin kuin mitä työn alla oleva suuri tai pieni tehtävä vaatii. Työnteon ohessa jokainen ajoittain silmäilee omaa työtään kuin ulkopuolisena ja muodostaa yleiskuvaa työnteostaan. Meta-ajattelu työssä ei useinkaan ole kovin tietoista, vaan käynnistyy itsestään, kun sitä tarvitaan.
Työtä voidaan tehdä arkitasolla rennosti silloin, kun se sujuu hyvän rutiinin mukaisesti. Mielen toiminnot, ajattelu, muisti, päättely sujuvat silloin kuin automaattivaihteella. Kun vastaan tulee tavallisuudesta poikkeava, epäselvä tai vaikea tehtävä, ihmisen mieli terästäytyy: Katsomme tilannetta tarkasti. Samalla käynnistyy tilanteen arviointi. Liikumme mielessämme työn arkitason ja ajattelun metatason välillä usein huomaamattamme, mutta ongelmatilanteissa tulemme tarkemmin tietoiseksi omasta tavastamme toimia. Mielen sisäinen tutka alkaa toimia tehokkaasti. Metatasoisella ajattelulla säädetään oma toiminta uuden tilanteen vaatimusten mukaiseksi.
Metatiedot ovat työntekijän käsitys työnteon puitteista ja sisällöistä ja itsestään työntekijänä. Esimerkiksi: Teen järkevää ja mielekästä työtä. Ajoittaisista vaativista vaiheista huolimatta se on hallittavissa ja mielestäni pystyn tarvittaessa ratkomaan ongelmatilanteita ja kehittämään uusia lähestymistapoja.
Metataidot ovat kykyä tarkastella omaa työtä ja säädellä sen tehtävien sisältöä, lähtökohta-ajatuksia, tehoa ja suoritusten nopeutta. Metataidot kehittyvät ympäristössä, jossa jokainen voi verrata omaa kokemustaan työstä toisten kokemuksiin. Esimerkiksi: Työni on oikeastaan samaa kuin ennen, mutta kuitenkin täysin toisenlaista. Olen oppinut muuttamaan monta kohtaa omassa työtavassani.
"Autojen korjaaminen ei ole osien vaihtoa, vaan syyn etsimistä vikaan."
Autonasentaja
Työssä kertyvät tiedot ja taidot ovat kuin jatkuvasti päivittyvä "mielen sisällysluettelo". Työpaikalla jokaisella on tällainen kokemusvarasto työstään. Kokemukset kaipaavat kuitenkin vertailua ja yhdistämistä. Inhimillinen metatieto omasta toiminnasta kehittyy toimivaksi, kun tällaisen oheistiedon vaihtamiselle on tilaa ja aikaa työyhteisössä. Jos kokemusten vertailulle ei ole mahdollisuutta, mielen "päivitystoiminnasta" tulee joustavuuden sijasta jäykkää ja kokonaisuudesta hajanaista.
"On etsittävä oman ajattelunsa heikkoudet, vaikka juuri niiden näkeminen on vaikeaa."
Tiedetoimittaja, HS 8.6.2011
Ajattelun päivittymisen voi joskus kokea hetkellisenä välähdyksenä, kuin kaikki pysähtyisi ympärillä tai tuttu ympäristö näyttäisi toisenlaiselta. Samoin elämys "asiat loksahtivat kohdalleen" on metakognitiivisen ajattelun tulosta. Nämä välähdyksenomaiset hetket auttavat irtautumaan työn urista, jos ne ovat käymässä rajoittaviksi.
Havainnoiva mieli kerää taustatietoa, auttaa saamaan työstä ajankohtaisen yleiskuvan tehtävän työstämistä varten.
Olkapäällä istuu pieni takapiru, joka miettii, miten vastaan tulevat kokemukset voisi ilmaista kirjallisesti."
Kirjailija, HS 22.5.2011
Valvova mieli tarkkaa suoritusta ja auttaa tarvittaessa korjaamaan työn suoritusta. Metatason ajatteluun liittyy myös ei-tietoinen puoli, joka sekin ohjaa ihmisen toimintaa.
"Yllätykset tulee tosi yllättäen, meidän on puhuttava keskenämme, että selvitään."
Lastentarhanopettaja
Säätelevä mieli auttaa työn hyvään hallintaan. Sisäinen "valvontakoneisto" tarkistaa mahdolliset virheet, järjestää työnteon järkevää suoritusrytmiä ja auttaa tarkastelemaan, vastaavatko työsuoritukset sen yleistä tarkoitusta.
"Kerran kuukaudessa on sellainen olo, että homma on hanskassa, että on tehnyt työt, mitkä ovat kesken. Päivän aikana työt muuttuvat, jos lastensuojeluasioita tulee, ne on äkillisiä ja heti hoidettava. Silloin muu peruuntuu, asiakkaat ja neuvottelut, lasten asia on akuuttia."
Sosiaalityöntekijä
Kotihoitajan meta-ajattelua
Kotihoitaja astuu varjellulle yksityisalueelle, kun menee asiakkaan kotiin. Ovesta sisään käymisen hetki on tarkan havainnoinnin ja arvioinnin paikka: mikä on asiakkaan tilanne ja mitä auttamista hän tarvitsee? Mielelle asetettu toimintakykyvaatimus on suuri. Kotihoitajat oppivat työssään, että on tärkeää olla keskeyttämättä asiakasta ja olla antamatta kiireisen vaikutelmaa.
Yhteistyösuhde asiakkaan kanssa on synnytettävä joka kerta uudestaan. Hoito ei onnistu ilman keskinäistä luottamusta. Ihmissuhdetaitojen lisäksi tarvitaan myös taitoja vastata kognitiivisiin haasteisiin. Muistilistalla ovat asiakkaan lääkkeet, hoitoon liittyvät tarvikkeet, hänen hoito-ohjelmansa, tavanomaiset tai poikkeukselliset asiointitarpeet. Kotihoitaja kertaa mielessään, mitä voi tarjota asiakkaalle, sekä ennakoi uusia asioita, pitääkö järjestää käynti terveyskeskukseen ja hoitaa kuljetusjärjestelyt. Päivän ohjelmasta riippuu, onko tehtävä vain välttämättömimmät puhtaus-, ruoka- ja perushoitoasiat ja siirrettävä asioita toiseen kertaan.
Asiakkaan kotona voi olla "kakkosasiakas" eli sopimuksen tehneen asiakkaan puoliso tai tuttava. Uupunut omainen tai epäasiallisesti käyttäytyvät vieraat tekevät asiakaskäynnistä tavanomaista raskaamman. Kun vastassa on nimittelyä, arvostelua tai tuuppimista, kotikäynti tuntuu jo etukäteen väsyttävältä. Väsyttävintä on, jos asiakkaan tilanne ei kohene. Kokonaisuutta kestää paremmin, jos etäännyttää välillä tunnereaktioita omassa mielessään.
Kun kotihoitaja palaa käynniltään, hän ei saa kertoa asiakkaansa asioista. Henkireikänä mielen paineisiin voi olla oma esimies ja työryhmä, mahdollinen työnohjaaja tai työterveyshuolto.
Kotihoitajan työssä pienessäkin hetkessä on paljon henkistä työtä ja metakognitiivista ajattelua: havaitsemista, havaintojen tarkistamista, havaintojen merkityksen arviointia, toimintapäätöksiä havaintojen pohjalta ja tilanteen arviointia jälkikäteen. Työpäivä on kuin henkisen työn "tiivispakkaus".
Kivistö ym. 2008.