Toimivaa meta-ajattelua

Mielen toimintakyky, joka vaatii metatietojen ja taitojen käyttöä, harjaantuu koko työelämän ajan. Metakognitiivisen ajattelun perusteella työntekijä näkee olennaiset osat työssä myös silloin, kun ne ovat muuttuneet. Hän tunnistaa ja osaa kuvata edessä olevan tehtävän, hän valitsee tarvittavat työvälineet ja suunnittelee tehtävään sopivat menettelytavat. Hän onnistuu ajoittamaan työn ja limittämään sen muiden tehtävien kanssa. Hän pohtii, keiden kanssa työn jakaa ja milloin tehtävä valmistuu. Metakognitiivinen ajattelu auttaa myös virheiden hallinnassa ja epäjärjestyksen jäsentämisessä.

"Työ on hoidollisempaa kuin ennen. Ennen kiinnitettiin huomio kotiin ja siisteyteen, nyt ne palvelut tuotetaan muualta. Joskus stressaa, mutta työ on tehtävä hyvin päässä ja otettava selvää, miten asiat tehdään. Jos ei ole ohjeita annettu, katson miten edellinen on tehnyt."

Kotihoitaja

Päivittäin ihminen kohtaa työssä paljon tehtäviä, joiden tekemisen tapa on ratkaistava ajattelun voimalla. Tutuissa tilanteissa tavallinen ajattelutapa toimii, mutta jos pitää ratkaista, mikä tapa vie parhaaseen tulokseen, tarvitaan lisäksi tavallisen ajattelun tarkastelua ja korjaamista. Ikään kuin ottaisi käteensä taskulampun ja katsoisi oman ajattelunsa kiemuroita.

"Olenko ymmärtänyt tästä asiasta olennaisen" -pohdinta saattaa tuottaa uuden, paremman tavan hoitaa edessä oleva asia.

"Parhaimmillaan keksitään keskenään pieniä muutoksia työhön. Monen ihmisen yhteistyö, suunniteltu oivallus."

Autokorjaamon työnjohtaja

Käytännön neuvoja, jotka antavat tilaa meta-ajattelulle, ovat esimerkiksi "ota tuumatauko" tai "nuku yön yli" vaikeaa asiaa ratkaistaessa. "Tekee ensin, ajattelee vasta sitten" kuvaa ajattelua hermostuttavissa tilanteissa, jossa meta-ajattelulle ei ole ollut tilaa. Yksistään tavallisen ajattelun varassa työssä ei opi uusia ja kestäviä työtapoja.

Metakognitiivista taitavuutta löytyy paljon työpaikoilta. Edistyneimmillään metatiedoista ja -taidoista tulee yleistynyttä tietoa ja toimintamalleja, joita osataan käyttää myös uusissa ja koettelevissa tilanteissa eikä vain niissä, joissa ne on opittu. On tärkeää, että metakognitiivisen ajattelun kehittymiselle on tilaa: pidetään työntekijän havaintoja työstään tärkeinä, keskustellaan työstä havaintojen pohjalta, tehdään yhdessä päätöksiä korjaustoimista ja muodostetaan käsitystä hyvästä työkokonaisuudesta muuttuvissakin tilanteissa. Työpaikka ei pääse umpioitumaan omiin oletuksiinsa.

"Opetan kuutisen tuntia päivässä, loppu on omaa aikaa, jolloin teen omia töitä työhuoneellani. On pakko tehdä taiteellista työtä, että jaksaa opettaa, ja olen hyvä opettaja vain, jos voin myös tehdä itse. Kun kehittelee asioita nuorten kanssa, se ruokkii myös omia ideoita. Yksin kellarissa ei samalla tavalla kupli. Iso osa työstä on sitä, että pyörittelee mielessään asioita, jotka yhdistyvät ja parhaimmillaan muodostavat uusia, isompia kokonaisuuksia. Silloin ollaan uuden äärellä, siitä syntyvät ne hyvät "kiksit". Nuorempana saattoivat ideat jytistä päässä niin, ettei saanut nukuttua koko yönä. Nykyään jytinä alkaa keskittyä onneksi enemmän aamuihin."

Kuvanveistäjä Sakari Kannosto, Telma 4/2011