Meta-ajattelun ongelmia
- Millaisia ongelmia minulla voi olla meta-ajattelussa?
- Miten voin korjata meta-ajattelun hankaluuksia?
Joskus työssä on ongelmatilanteita, joita yritetään korjata onnistumatta. Tuolloin voi olla kyse jumittuneesta metakognitiivisesta ajattelusta, joka pitää tilanteita yllä. Mielen toimintakyky ei jousta työtehtävien mukaan.
Huoliajattelu voi kasvaa
Oman ajattelun ja toimintatavan tarkkaaminen voi joskus mennä liiallisuuksiin: huomio keskittyy itseen, näkökannat kaventuvat ja asioita haudotaan liikaa. Jatkuvaa arviointia korostetaan nykyisin, mutta liiallisena se haittaa tulokseen pääsemistä, vie suhteettomasti aikaa ja jumittaa pyörimään samaa kehää. Itseen kohdistuva tarkkaavaisuus saattaa kasvaa liialliseksi, ihminen tulee häiritsevän tietoiseksi oman mielensä toiminnasta ja huoliajattelu lisää ahdistuneisuutta.
Oman toimintatavan tarkkailusta on hyvä irrottautua, kun on toiminnan aika. Koko energia on saatava kohdentumaan työn alla olevaan asiaan. Jos huolissaan olo verottaa energiaa, sen hyödyllisyys kannattaa kyseenalaistaa. Ajattelenko, että olemalla huolissani, saan aikaan parempaa jälkeä, tai että ilman huolenkantoa kaikki ryöstäytyy käsistä? Omien toimintojen, muistin ja keskittymisen liiallinen epäily on epäsuotuisaa, työtä häiritsevää meta-ajattelua. Itsen tarkkailuun saattaa liittyä myös epärealistisia pelkoja hallinnan menettämisestä.
Asioiden vatvomisen sijaan on hyvä kokeilla erilaisia keinoja, joilla voi irtaantua ja tietoisesti kiinnittää huomiota itseä virkistäviin asioihin. Todellisuudentajuinen, keskusteleva työyhteisö on hyvä tuki liikuttamaan ajatuksia ja ehkäisemään juuttumia. Yhteinen arviointihetki silloin tällöin rajaa ylitarkkailevaa mieltä.
"Minun pitää pitää langat käsissäni ja huolehtia kaikesta, voin olla rauhallisempi. Kun olen huolestunut, asiat pysyvät käsissäni."
Työnjohtaja
Havainnot ohjaavat väärään suuntaan
Jos havainnot arkityöstä eivät ole tarpeeksi tarkkoja, on vaikea tehdä työtä täsmällisesti ja asianmukaisesti. Havainnot voivat olla liian yleistäviä tai yksityiskohtaisia. Havainto-ongelmia kuvataan usein nimittämällä niitä sokeiksi pisteiksi tai värillisiksi silmälaseiksi eli ei huomata ilmiselviä asioita. Takertuminen joihinkin havaittuihin yksityiskohtiin saattaa nostaa ärtymyksen liiallisena esiin.
Oman toiminnan ja ajattelun suhteen on hyvä olla kuulolla, mitä viestejä tulee ympäristöstä, esimerkiksi asiakkailta tai työyhteisöstä. Palautteesta voi saada vinkkejä työn katsomiseen uusin silmin ja omat havainnot tarkentuvat.
"Olen itse jämpti ihminen ja lapsillekin on sanottava jämptisti, toiset antavat liian helposti periksi."
Lastentarhanopettaja
Meta-ajattelulle ei anneta aikaa
Metakognitiivisten taitojen käytölle ja kehittymiselle on epäedullista, jos töissä on pitempään liian kiireisiä aikoja. Meta-ajattelulle ei ole tilaa, jos aamulla ei ennätä suunnitella päivän töitä, työnteossa ei ole tuumaustaukoja tai neuvotteluhetkiä työtovereiden kanssa. Tilanne stressaa epämääräisen hallitsemattomuuden kokemuksen takia. Siinä tilanteessa "ajatus ei pysy perässä".
Työn tarkastelulle voidaan varata aikaa sekä oma-aloitteisesti että yhteisellä päätöksellä. Oman ajattelun kannalta on hyödyllistä kuulla, miten toiset ajattelevat samasta asiasta. Se voi olla lyhyt pikapäivityshetki tai virallisempi välipalaveri. Työporukan näkemys auttaa oman näkemyksen syntymisessä. Usein näitä "tuumaustuokiota" ovat kahvitauot. Ajatustuokiot auttavat summaamaan saavutetun ja suuntaamaan eteenpäin aikapaineessakin.
"Talviaikaan ei ehdi ajatella asioita, käyn läpi ne kesälomalla."
Johtaja
Meta-ajattelua ei käytetä hyödyksi
Työpaikalla jokaisen ajatukset ovat yhteinen resurssi ja kaikkien mielipiteet ja ajatukset ovat tärkeitä työn kehittämisessä. Jos mielipiteitä ja ajatuksia ei käytetä, kaikkia hyödyttävä meta-ajattelu ei tuolloin jalostu, vaan työkäytännöt rämettyvät kuivaksi suorittamiseksi, josta puuttuu punainen lanka.
Metakognitiivisen ajattelun kannalta on haitallista, jos työpaikalla esiintyy epätasa-arvoista tai epäasiallista käytöstä. Jos työpaikan käytösmalliksi hyväksytään esimerkiksi nolaamisen kulttuuri, ajattelussa painottuvat itsen suojelemisen ja tilanteiden välttämisen teemat. Metakognitiiviselle ajattelulle ei jää tilaa, koska selviytymisajatukset valtaavat mielen.
Asiallinen kanssakäyminen työssä kehittää metakognitiivisia taitoja. Ajatustenvaihdolla pidetään viralliset toimintasuunnitelmat elävinä, ja sellaisessa työympäristössä jokainen pystyy korjaamaan ja uudistamaan omaa toimintaansa.
"Ideoita täällä kuulee, mutta kaipaisin enemmän paneutumista."
Toimistotyöntekijä