Työn rajat venyvät
Työhön kuin työhön liittyy yhä enemmän oheisasioita niin, että oma varsinainen työ tuntuu hukkuvan. Työn rajat ovat liikkuvia ja muuttuvia. Mitkä asiat säätelevät tehtäväaluettasi? Esimerkiksi yrityksen asiakastilanne ja talouden vaatimukset voivat vaikuttaa yhden työntekijän tekemään työhön. Kokonaisuuden jäntevänä pitäminen ei suju itsestään.
Yhtäkkiä ilmaantuvat työtehtävät voivat olla hankalia tahdinantajia: tällä on kiire, anna lausunto, tee tarjous, ota yhteys, järjestä arkisto. Asiaan täytyy paneutua heti, kaivaa tietoja ja koostaa niitä vastaukseksi. Äkilliset muutokset vaativat hyppyä uuteen sekä järjestelytaitoja, ettei työn perusrytmi katoa.
Kontrollirajaksi kutsutaan rajaa, minkä sisällä työntekijä voi vaikuttaa työhönsä. Huomioraja taas kertoo alueen, jossa olevat asiat on otettava huomioon omassa työssä. Kokemus työn hallittavuudesta säröilee, kun nämä rajat laajentuvat tai muuttuvat epämääräisiksi. Oma työalue ei ole enää selvä tai joku yllättävä ulkopuolinen seikka voi häiritä tavanomaista työskentelyä. (Kira 2003.)
Työntekijät kuvaavat usein tuskastumistaan hallitsemattoman tuntuiseen työtilanteeseen, "pitää loikkia työstä toiseen, ei ehdi saada valmiiksi". Tuolloin työn huomioraja on laajentunut entisestään, kehän ulkoreunalla olevat asiat painostavat tekemään kiireellä ja pinnallisesti.
Kun työn rajat laajenevat liiallisesti, kertyvät tekemättömien töiden kasat ja saavat ihmisen tuntemaan itsensä voimattomaksi. Tällaisia tilanteita ei pysty purkamaan omin voimin, vaan selviytyminen edellyttää keskusteluja muiden työntekijöiden ja esimiesten kanssa.
Kiirettä on monissa töissä
Työssään joutuu kiirehtimään 48 % työssäkäyvistä. Kiireen kokeminen painottuu ylemmille toimihenkilöille ja kunta-alalle. Eniten kiirettä koetaan terveys- ja sosiaalipalveluiden, rahoituksen ja koulutuksen toimialoilla.
Perkiö-Mäkelä ym. 2010.
Kun tulee tunne työn supistumisesta vain perustyön kapeaksi tekemiseksi, oman työn laadukkuuden katoaminen harmittaa. Työn rajojen kutistuminen, niin että määrä korvaa laadun, merkitsee samalla työntekijän hyvinvoinnista tinkimistä.
"Tiivis tahti, on kiire, pitää hyvin osata organisoida, että selviytyy. Jos on ylimääräistä työtä, se on aikamoista, esimerkiksi varhaiskasvatussuunnitelman tekeminen tai valokuvien arkistointi kansioihin. Se on ylimääräistä, se aika otetaan jostain. Itse pitää koettaa suunnitella."
Lastentarhanopettaja
Töiden asettaminen järjestykseen ja priorisointi jää usein itselle, ja tilanne voi olla kuormittava. Kyse on yhteisestä ja esimiehen kanssa läpikäytävästä asiasta. Jos on välttämätöntä venyttää työaikaa, niin sovitaan, miten venytetään: tiivistetäänkö työpäivää, tehdäänkö etätyötä, pannaanko työ heti alulle tai jatketaanko sopivampana ajankohtana. Joskus äkillisten toimeksiantojen takia tarvitaan useamman henkilön kiritaival ylityötunteineen.
"Tavoitteet lastenhoitajan työssä on kunnossa, mutta on tullut enemmän siivousta ja kärryjen viemistä, siivoaminen vie aikaa kasvatustehtäviltä, keittiössäkin tarvitaan apua ja jos henkilökuntaa on poissa, aina venytään."
Lastenhoitaja
Työn raja-alueita on tarpeen selkiyttää yhteisissä neuvonpidoissa. Työturvallisuuden kannalta asia on tässä tilanteessa uudenlainen; enää ei suojella yksinomaan ruumista haitalliselta kuormittumiselta, vaan pidetään yllä mielen toimintakykyä ja varjellaan työnteon suotuisaa kokonaisuutta. Erityisesti esimies seuraa työnjaon reilua toteutumista ja rajaa pois tarpeettomat kuormittavat tehtävät.
"Olen aikuissosiaalityöntekijä, tavoite on selkeä, oletetaan kuitenkin, että hyppään lastensuojeluun. Lastensuojelulla pitää olla pari. Olenko siinä vai en?"
Sosiaalityöntekijä
Työt keskeytyvät usein
Melkein puolet (45 %) työntekijöistä kokee työnsä keskeytyvän jatkuvasti tai melko usein. Asiantuntija-, toimisto- ja palvelutehtävissä keskeytymisiä on enemmän kuin tuotannollisissa tehtävissä.
Perkiö-Mäkelä ym. 2010.
Työn keskeytyksistä selviytyminen
- Ota käyttöön puhelinajat, ajanvaraukset, lukujärjestys, muistilistat.
- Noudata sovittua työnjakoa.
- Järjestä keskeytymätöntä työaikaa eli "hiljaista aikaa".
- Sovi yhdessä muiden kanssa "työrauhan" merkeistä.
- Tunnista, miten muisti toimii keskeytyksissä ja paina asioita mieleen tietoisesti.
- Ole tietoinen käynnissä olevien tehtävien tilasta: "tiedä, missä mennään".
- Pidä tarkkaavaisuutesi joustavana: keskity yhteen asiaan, mutta ole selvillä taka-alalla odottavista tehtävistä.
- Pidä yllä jatkuvuutta yhteisillä tavoilla ja käytännöillä.
- Osallistu työtilojen parantamiseen turhien häiriölähteiden poistamiseksi.
Kalliomäki-Levanto 2009 mukaillen Kallio & Kivistö.