Tarvitaan toimivat työvälineet
Työturvallisuuslaissa säädetään työvälineiden turvallisuudesta. Työssä saadaan käyttää vain kyseiseen työhön ja työolosuhteisiin sopivia ja tarkoituksenmukaisia laitteita. Niitä on käytettävä, hoidettava, puhdistettava ja huollettava asianmukaisesti. Poikkeustilanteisiin on varauduttava niin, ettei työntekijöiden turvallisuus ja terveys vaarannu.
Hallinnan tuntua työssä lisää, kun tarvittavien työvälineiden käyttö on sujuvaa. Työvälineet ovat usein koneita tai laitteita, mutta myös toimintamalleja ja työtapoja, jotka helpottavat työtä ja joiden avulla työstä syntyy tuloksia.
Henkisten työvälineiden, kuten ymmärryksen, harkinnan, muistin, päätöksentekokyvyn, ennakoinnin, tilannetajun ja viestinnän turvallisuussääntöjä ei löydy laista yhtä helposti. Henkinen terveys on ollut kuitenkin työnantajan huolenpitovelvollisuuden piirissä vuoden 1987 työturvallisuuslaista lähtien.
Henkisiä työvälineitä ovat myös "maalaisjärki", luovuus, asiantuntemus, kokemus ja ammattikirjallisuus. Työkaluina voi pitää myös yksilöllisiä toimintatapoja kuten pitkäjänteisyyttä, kärsivällisyyttä ja ammatillista käyttäytymistä. Sosiaalisia työkaluja ovat läsnäolontaito, vuorovaikutustaidot, taito ymmärtää ja arvostaa asiakasta ja asiakkaiden kanssa toimeen tuleminen. Inhimillinen lämpö, muutoskykyisyys, luoviminen ja myös tietynlainen "särmä" vuorovaikutuksessa sekä työrauha voivat olla myös työvälineitä. (Terve mieli työssä -hanke 2008.)
Työvälineistä on pidettävä huolta, ja niitä on sopivin väliajoin huollettava työn sujumiseksi. Myös henkiset työkalut vaativat huoltoa: oman tietopohjan ja ymmärryksen päivittämistä tai asiakkaita ja työtovereita arvostavan työtavan vaalimista.
Nykytyövälineiden, esimerkiksi uusien tietojärjestelmien, käytön oppiminen jää usein puolitiehen. Ohjelmat muuttuvat nopeaa tahtia, ja on psyykkisesti turhauttavaa, etteivät entiset taidot enää riitä. Uudet ohjelmat ja sovellukset voivat kasvaa mielessä uhkaaviksi ja ahdistaviksi.
Henkinen terveys ensi kertaa työturvallisuuslaissa
Suunniteltaessa työympäristön rakenteita, työtiloja, työmenetelmiä, tuotantomenetelmiä sekä työssä käytettäviä koneita ja työvälineitä on huolehdittava siitä, että työ voidaan suorittaa turvallisesti ja aiheuttamatta haittaa työntekijän ruumiilliselle tai henkiselle terveydelle.
Laki työturvallislain muuttamisesta 1987.
Henkinen terveys nykylaissa
Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennalta ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden, jäljempänä terveys, haittoja.
Työturvallisuuslaki 2002.
Nopean oppimisen vaatimus koettelee kestokykyä. Mieli kuormittuu tietotyöhön liittyvien jumien aiheuttamista turhautumisista ja ärtyneisyys kasvaa.
"Minulla on kuinkahan monta atk-ohjelmaa, täytyy avata Kela, väestörekisteri, ajanvaraus, intra, sähköposti, lainsäädäntö: se on koko ajan elävä ja muuttui taas tämän kuukauden alusta. Kelakin on kuin viidakko."
Sosiaalityöntekijä
Perehtymisaikaa tarvitaan niin kauan, että työvälineiden käyttö on sujuvaa. On voitava kysyä "tyhmiä" kysymyksiä ja saatava harjoitteluapua ja "vieriopetusta". Työssä tarvittavien ohjeiden on oltava selkeitä ja selväkielisiä, helposti löydettävissä ja omaksuttavissa. Välinetaitavuus kehittyy keskittymällä ja antamalla aikaa asioiden omaksumiselle ja oppimiselle. Kertaaminen ja harjoittelu ovat inhimillisiä oppimistapoja, jotka helposti unohtuvat nopeassa teknisessä vauhdissa.
"Työhyvinvointia on olo, että voi oppia lisää, vaikka kuinka paljon, on tiedonhaluinen niin kuin lapset. Hienoa, kun ylittää itsensä; esimerkiksi voi iloita tekniikasta, kun osaa käyttää tietokonetta lasten vanhempien kanssa kommunikoinnissa."
Lastentarhanopettaja