Hyvässä työrytmissä mieli toimii

Työ on nykyisin tietotyötä, missä korostuu nopeus ja monien asioiden yhtäaikaisuus. Työ altistaa tekijänsä teknisten laitteiden sykkeelle, vaatii asettumaan samaan tahtiin ja viekoittelee vauhtiin. Miten tässä menossa käy jokaisen omalle rytmille? Onko ihmismielelle edes mahdollista löytää samaa tahtia tekniikan ja laitteiden kanssa? Työn rytmi ja syke voi innostaa ja antaa potkua, mutta se voi myös salvata hengen ja aiheuttaa "rytmihäiriöitä". Mielikään ei aina pysy mukana kiivaassa tahdissa, sillä ihmisen omaksumiskyvyllä on rajansa. Kun on rauha työn tekemisessä, se luo rauhaa myös omaan kehoon ja mieleen.

Ammattiin opiskeltaessa ei opeteta aikasuunnittelua. Kuitenkin päivittäin joudutaan miettimään, miten käyttää aikaa eri työtehtäviin. Asioita tehdään usein sattumanvaraisessa järjestyksessä tai puuhastellaan erilaisten pienten tehtävien parissa. Tärkeitä tai suurempia tehtäväkokonaisuuksia on vaikeampi aloittaa, sillä ne vaativat keskittymistä. Miten rajata pois häiriöitä ja hetken mielijohteita? Millaisia ponnistelujaksoja jonkun asian kimpussa kannattaa tehdä?

Aloittamisen taito on oma lajinsa. Se vaatii energiaa oman ajattelun kääntämiseksi tehtävää kohti ja taitoa ymmärtää, mitkä tehtävät edellyttävät kypsyttelyä, mitkä hoidetaan heti alta pois. Aloittaminen vaatii myös "lämmittelyä", mielen virittelyä. Asioiden jaksottelu ja paloittelu osatavoitteisiin auttavat aloittamisen tuskan voittamisessa. Jos tuntuu hankalalta päästä kiinni johonkin haastavaan tehtävään, voi aloittaa mukavimmasta ja kutsuvimmasta osasta tai siitä, mikä luontuu helpoiten.

Kun työssä on aikaa suunnitella omia tehtäviään, voi paremmin ennustaa tilanteita ja suhtautua luottavasti tulevaan. Kun kiire ei ole suistamassa raiteilta, ajattelu pysyy järkevänä ja asialinjalla. Kun ehtii antaa asioiden "vaeltaa" mielessä, on tilanne otollinen myös uusille näkökulmille. Aikasatsaus työn miettimiseen vähentää mieleen kertyvää lastia, joka syntyy töiden keskeneräisyydestä, asioiden jättämisestä silleen sekä pinnallisen tekemisen aiheuttamasta harmista.

"Voin itse tehdä kalenteria pääosin, oma piiri hoidettava, mutta on prosesseja ja projekteja mihin määrätään, olen joistakin jäänyt pois, täytyy armahtaa itseään."

Sosiaalityöntekijä

Hyvällä työteon rytmillä on selkeä yhteys mielen tasapainoisuuteen. Työpaikoille on aikojen kuluessa kehittynyt mittava taitovarasto töiden rytmittämiseen. Joku tarttuu aamulla ensimmäiseksi vaikeimpaan asiaan. Joku tarvitsee pienen sisäisen tai ulkoisen sysäyksen: nyt tartun tuohon enkä jätä, ennen kuin työ on valmis. Loppuunsaatetun tehtävän jälkeen helpotuksen tunne tuntuu hyvältä. Sille tunteelle on hyvä antaa hetki aikaa ja nauttia siitä ennen uuteen tehtävään ryhtymistä. Rutiiniluonteisessakin työssä tehtävien sujuminen tuottaa tyydytystä: kaikki on kunnossa ja mieli levollinen.

"Täällä ei kukaan saa työpöytää tyhjäksi, kuun vaihteet ovat kiireisiä, asiakkaat laittavat aina hakemukset silloin, siihen kiireeseen tottuu. Jaetaan työtehtävät niiden kesken, joita on paikalla. Kerran viikkoon käsitellään hankalia asioita."

Sosiaalityöntekijä