Tauot virkistävät
Stressinhallintaa opiskellaan ja opitaan kaikilla työpaikoilla, kaikissa töissä. Jokainen voi kehitellä siihen omat keinonsa. Työnteon ei ole pakko olla sekavaa rehkimistä, aina kiireisimmän asian kimppuun käymistä. Toisinaan epämiellyttävän paineiset jaksot voivat kuitenkin venyä liian pitkäaikaisiksi ja elämänlaatu kärsii, vaikka terveysongelmia ei syntyisikään.
Stressillä voi olla merkitystä epäterveellisten elintapojen lisääntymiseen. Ei jaksa kiinnittää huomiota ruokailuun, liikuntaan eikä lepäämiseen. Huolehtiminen hyvästä mielestä ja hyvästä olosta työstressiä rajaamalla pitää yllä terveyttä ja energisyyttä ja luo edellytykset työssä jaksamiselle.
"Esimies tulee aamulla ajoissa. Hoitaa yhden asian kerrallaan. Osaa panna työt tärkeysjärjestykseen. Pystyy käyttämään takaportteja, ei ole mukana ihan kaikissa kokouksissa. On säilyttänyt kyvyn nähdä metsä puilta."
Toimistotyöntekijä
Työstressin hallintaa
- Hahmota työalueesi ja kirjaa se muistiin.
- Vahvista osaamistasi.
- Jos mahdollista, kokeile tehtävien vaihtoa tai työkiertoa.
- Laadi töiden huolilista tilanteesi selkiyttämiseksi.
- Kun olet päättänyt työn, koe sen jälkeinen rentoutuminen.
- Vahvista suhteellisuudentajuasi, "pidä asiat asioina".
- Älä mieti työtä työajan jälkeen.
- Innostu työstäsi.
Terve mieli työssä -hanke 2008.
Elvyttäviä tekijöitä työympäristössä
- Ilahtuminen työympäristön yksityiskohdista
- Kokemus arkipäivästä irtautumisesta
- Kokemus paikan sopivuudesta itselle
- Työtilojen selkeys ja tarkoituksenmukaisuus
Hartig ym. 1997, Korpela 2007, mukaillen Kallio & Kivistö.
Stressinhallinnalla tarkoitetaan selviytymistä voimavarat ylittävistä sisäisistä tai ulkoisista vaatimuksista ja niiden aiheuttamasta paineesta. Stressinhallinnan keinot voidaan ryhmitellä sen mukaan, pyritäänkö vaikuttamaan alkuperäiseen stressinaiheuttajaan tai stressin kokemukseen tunteiden ja ajattelun tasolla. Tilannetta muuttavia keinoja pidetään yleisesti tehokkaampina kuin tunteisiin vaikuttavia. (Toppinen-Tanner & Ahola 2012.)
Työn tekeminen on rytmistä, ponnistelun ja palautumisen vaihtelua. Hetkelliseen työstä irrottautumiseen päivän aikana on hyvä kiinnittää huomiota. Tauko ja väliaika työssä auttavat hyppäämään hetkeksi mielessään johonkin muuhun kuin tarkkaavuuden pääkohteena olevaan asiaan. Paikanvaihto tauolla, toisenlainen ympäristö, erilaiset näkymät johdattavat uusiin ajatuksiin. Alkanut väsymys haihtuu. Keskittymistaidot palaavat taas käyttöön, ärtyneisyys laantuu ja jaksaminen vahvistuu. Myös minitauko työn lomassa, lyhyt "nollaus", esimerkiksi silmäys ulos ikkunasta ja välillä pari "omaa" ajatusta, auttaa tiiviin työrupeaman jaksamisessa.
"Etsin paikkoja, jossa voisi olla hetken yksikseen."
Työnjohtaja
On monenlaisia taukopaikkoja ja virkistymishetkiä: hetken kestävää vapaata yhdessäoloa ja hyvää keskustelua työkavereiden kanssa ja sekä liikkumista eri työpisteissä ja ruokailua. Itse työkin saattaa olla virkistyksen lähde, "aivot saavat työssä tekemistä". Työssä saatu kannustus ja uusien niksien saaminen muilta virkistävät myös. Työssä onnistumisen hetket ovat uusiutumisen lähteitä.
"Mä lähden aina syömään ulos, muutama metri raitista ilmaa. K-kaupan kahvila on elämän virrassa ja arjessa kiinni, ihanaa päästä toimistolta pois."
Sosiaalityöntekijä
Tauot keskeyttävät alkaneen väsymisen. Tauoista huolehtiminen auttaa "tässä ja nyt" sekä lisää mielen ja ruumiin pitkäaikaiskestävyyttä työn rasituksissa. Työpäivän taukopaikat ovat erilaisia, mutta tavoite on sama: saada ajatukset siirtymään välillä muualle kuin työhön.
"Mieluiten olen ulkona, pihalla, saa viisi minuuttia nuuhkaista ilmaa, kesällä siinä on penkit."
Autonasentaja