Irtiotto työstä kannattaa

Psyykkisen työsuojelun tarvetta pohdittaessa ennakoitiin 1970-luvulla, että psyykkinen sidonnaisuus työhön lisääntyy. Epäsuotuisa työssä kiinni oleminen on nykyisin tavallista. On kuin olisi näkymättömillä langoilla sidottu huoleen, miten työasiat sujuvat ja miten kaikki toimii.

Kun nykytöitä tehdään "pään sisällä", mieli työskentelee jatkuvasti ja ajatusten virtaa ei onnistu suuntaamaan muualle. Vaikka olisi vapaalla kotona, on kuitenkin mielessään työssä. Tietotyössä on vaikea löytää pistettä, jonka jälkeen työ olisi päätöksessä. Osatavoitteita ja välietappeja on päällekkäisissä hankkeissa vaikea hahmottaa eikä mieli vapaudu työponnistuksista. Virtuaaliset yhteydet totuttavat jatkuvaan reagointiin ja yhteydenpitoon.

Työ tuntuu vaativan aikaa enemmän kuin on virallisesti sovittu. Toisia töitä ei voi enää helposti istuttaa normaalityöaikaan, kahdeksasta neljään viitenä päivänä viikossa -malliin. Tehtaanpilli ei enää toimi työn ja yksityiselämän rajan merkkinä, vaan rajavahtina toimii ihmisen oma harkinta. Mieli ei ole niin tarkka työn ja vapaa-ajan rajasta kuin tehtaanpilli.

Palautumisessa mielen ja ruumiin toiminnot palaavat ennen työponnistelua olleelle tasolle. Päivittäinen palautuminen työrasituksista on työhyvinvoinnin perustekijöitä. Irrottautuminen työstä vapaa-ajalla, rentoutuminen, nukkuminen ja tunne oman ajan hallinnasta edistävät palautumista. Tarvitaan omaa virkistävää aikaa päivittäin ja viikoittain. Ylipitkien työviikkojen, levon ja palautumisen puutteen on todettu olevan suuri terveysriski. (Virtanen ym. 2010.)

"Pyrin eroon unta häiritsevistä tekijöistä. En esimerkiksi koskenut kahviin ja kolajuomiin enää iltapäivän jälkeen. Ryhdyin myös pitämään taukoja työssä, vaikka se tuntui alussa suorastaan moraalittomalta."

Toimittaja Jussi-Pekka Rantanen, Työ Terveys Turvallisuus 7/2010

Psyykkiseen työstä irrottautumiseen on useanlaisia keinoja. Tärkeintä on ajatusten työyhteyden tietoinen katkaiseminen esimerkiksi pidättäytymällä vastaamasta työviesteihin ja puheluihin. Rentoutuminen ja puuhailu omaan tahtiin purkavat elimistön jännityksiä, toisille sen sijaan rajukin omien rajojen koettelu ja taitojen kehittäminen vapaa-aikana on virkistävää. Sosiaalinen kanssakäyminen perheen, ystävien ja laajemminkin vetää ajatukset tehokkaasti pois työstä vapaalle. Kohottavat kulttuuri- ja harrastuselämykset ovat myös rentouttajia ja uusien näkymien luojia. (Kinnunen & Feldt 2009, Kinnunen & Rusko 2009, Kivistö 2008.)

"Näyttelijä Martti Suosalo laskeskelee esityksiä olevan noin 240 vuodessa. Viime syksynä hän hätkähti, kun tajusi, ettei ollut jättänyt kalenteriin lainkaan vapaapäiviä."

Näyttelijä Martti Suosalo, Kotiliesi 10/2011

Loma on erityistä aikaa, jolloin ollaan vapaita velvollisuuksista ja työrooleista ja jolloin on mahdollista tehdä itselle mieluisia asioita oman valinnan mukaan. Jotta psykologinen irtaantuminen voi tapahtua, tarvitaan ponteva päätös olla lomalla ja raivata ajatuksiin uusia reittejä. Loma irrottaa tehokkaasti mielen työajatuksista, ja tätä mahdollisuutta kannattaa käyttää oman palautumisen tukena. (Kivistö 2008.)

"Kun ajelen täältä pois, jo aidan kohdalla unohdan työasiat."

Kotihoitaja