Hälyä ja melua voi vähentää

Teollisuustyössä on perinteisesti suojauduttu koneiden meteliltä ja tapaturmavaaralta ja meluntorjunta on ollut keskeinen työsuojelualue vuosikymmeniä. Melulla on myös psyykkisiä stressivaikutuksia. Koneiden jylinää saadaan suojaimilla siedettävämmäksi, mutta on hälyisiä ja meluisia töitä, missä kuulemista ei oikein voi suojata. Esimerkiksi päiväkodin lastenhoitajan ei voi ajatella tekevän työtään kuulosuojaimien kanssa.

Hälinä voi olla raastavaa ja edesauttaa stressitilan syntymistä elimistöön, vaikka meluarvot eivät ylittäisikään haitallisen melun raja-arvoja. Oman työpisteen ja -alueen säädeltävyys kuuloärsykkeiden osalta on onnistuneen työnteon ja hyvinvoinnin kannalta tärkeää.

Kuulon kautta tuleva informaatio varoittaa ja pitää tietoisena ympäristöstä. Kuuloärsykkeet menevät suoraan aivojen "käsittelyyn", kuulohavaintoja ei voi estää. Korvia ei voi samalla tavalla sulkea kuin suljetaan silmät. Hälyssä ja melussa mieli kuormittuu ärsykkeiden voimasta sekä määrästä. Taito pitää yllä tarkkaavaisuutta häiriintyy, ja tilanne tuntuu kokonaisvaltaisesti harmittavalta ja ahdistavalta. Tarkkaavaisuuden avulla seulotaan oleelliset asiat kokonaisuudesta, huomio kiinnittyy tärkeimpään ja muu häviää taustalle. Tarkkaavaisuus on kuitenkin herkkä häiriöille, ja kun olemme hälyssä ja melussa, huomio hajautuu helposti eri kohteisiin.

Hälyisessä ympäristössä olon jälkivaikutuksena syntyy väsymystä, yliaktiivisuutta ja mielen kireyttä. Monet sanovat tulevansa melussa ärtyneiksi ja kokevansa tarvetta poistua paikalta. Puhumista ja kontakteja aletaan vältellä, mikä voi johtaa eristäytymiseen. Hälyisessä ympäristössä myös omaan äänenkäyttöön saattaa tulla lisää voimaa, mistä voi seurata äänenkäytön häiriöitä.

Esimerkiksi päiväkotien äänimaailma koostuu lapsiryhmien touhuilusta ja kasvattajien ohjauksesta. Häly voi nousta toisinaan hyvinkin suureksi. Päiväkotityöntekijöiden ratkaisuna on antaa lapsille keskittymistä vaativia tehtäviä, jakaa ryhmät pienemmiksi sekä olla itse rauhallisen puhujan mallina.

Avotoimistoissa työskentelevät kokevat kuulo- ja näköaistien kautta jatkuvaa ärsyketulvaa. Puhe tai muu vaihteleva ja informaatiota sisältävä ääni hankaloittaa huomattavasti keskittymistä. Aivot nappaavat sanoja ja käsitteitä ja alkavat työskennellä aktiivisemmin, jolloin tarkkaavaisuus säröilee. Helpommin kestetään tasaista ääntä, esimerkiksi ilmanvaihtolaitteen huminaa. (Hongisto 2012.)

"Nuoremmat työntekijät kuuntelee avotoimistossa muuta, musaa tai hiljaisuutta, eli istuvat nappi korvassa, luurit korvissa. Se on muille viesti, että he ovat "vähemmän samassa kämpässä" kuin muut."

Toimistotyöntekijä

Yhteisen laajan työtilan asettamat vaatimukset avotoimistossa voivat latistaa ja kapeuttaa luontaista vuorovaikutusta. Puhumisen ja liikkumisen tavat on sopeutettava tilan mukaisiksi. Keskittymiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta ajattelun prosessit voivat toimia työn vaatimalla tavalla.

"Iltapäivällä lapset on jo kierroksilla ja ääni nousee, ottaa korviin, muutamalla lapsella on todella kova ääni. Auttaisi, jos laittaisi pöytähommiin. Yritetään antaa mallia ja puhua rauhallisesti. Kotiin tullessa istun hiljaa. Huomaan, etten halua laittaa radiota päälle, kaipaan rauhaa."

Lastentarhanopettaja

Kuuloystävällinen työympäristö estää työntekijöiden stressitason kohoamisen haitallisiin mittoihin ja tukee mielen hyvinvointia. Mielen voimavaroja ei silloin tarvitse käyttää häiritsevän ääniympäristön käsittelyyn.