Mielipaikka-ajattelu sopii työpaikoille
Mielipaikkoja työssä
Mitkä paikat työpaikalla ovat rentouttavia ja mukavia? Mitkä paikat ovat häiritseviä?
Autokorjaamossa mukavat tilat liittyvät taukoihin työssä: pukuhuone, sauna ja suihku, ruokala, kahvipaikka, kesällä penkki korjaamon seinustalla. Tauolla saa lukea lehteä, surfata netissä tai oikaista selkänsä, ottaa nokkaunet: "Jätkät makaa siellä kuin Ellun kanat". Oma hallialue voi miellyttää tauollakin, ja varastoalue on rauhallinen. Häiritsevät paikat ovat melun pilaamia tai likaisia ja sotkuisia.
Päiväkodissa miellyttäviä paikkoja ovat kahvihuone ja pukuhuone. Niissä voi vaihtaa kuulumisia työkavereiden kanssa, nauttia hetken hiljaisuudesta ja kiireettömyydestä. Häiritsevää ja huonoa tilaa päiväkodissa ovat ahtaat läpikulkupaikat, pienet wc-tilat ja "levoton" eteinen. Päiväkodissa on työnteon paikoista muokattu myös työntekijöille hyvää tilaa: laulusali, lasten lepotila ja oman ryhmän toimintahuone, sali ja piha. Ympäristö on tehty silmää miellyttäväksi ja kullekin ryhmälle omanlaiseksi, lasten työt pantu kauniisti esille, aita pihalla korjattu turvalliseksi.
Sosiaalitoimistossa on luotu tilaa sekä taukoja että työntekoa varten. Yhteistyöneuvottelujen paikat voivat olla häiritseviä, jos tilaa ei ole riittävästi: "Vieraat ihmiset istuvat kylki kyljessä, se ahdistaa jollain tapaa." Työpaikan ulkoympäristö vaikuttaa myös: "Etupihan kasvit ovat villiintyneet". Lähiympäristön ruokapaikat antavat mahdollisuuden erkaantua hetkeksi työstä: "Kymmenen minuuttia siellä ja oli kuin olisi ollut lomalla." Toimistohuoneen viihtyisyys tukee työntekoa: "kotoisa olo täällä", "ihana ikkunanäkymä puistoon."
Kotihoitajan työpaikkoja ovat toimisto, kotipalveluauto ja asiakkaan koti. Liian pienen toimiston aiheuttama yleinen häly on huonoa tilaa: "Yritän pistää korvat umpeen", "siellä kuuluu, näkyy ja tuntuu". Toimiston sohvalla voi olla hetken rennosti. Autossa asiakaskohteesta toiseen saa itselle väliaikaa, "saa nollata itsensä", olla hetken omien ajatusten kanssa. Auton voi vaikka pysäyttää ja "kelata asioita". Tuoli pöydän ääressä asiakkaan kotona ja hänen tarinansa kuuntelu tuntuu hyvältä ja tärkeältä.
Kivistö ym. 2008.
Työnantajat ovat työsuojeluaatteen tukemina muokanneet vaarallisia työympäristöjä turvallisiksi. Työympäristöjä on tarkasteltu tapaturmavaaran, melun, epäjärjestyksen tai työn sujuvuuden kannalta ja työntekijää rasittavina stressin lähteinä. Psyykkisen palautumisen ja elvyttävyyden näkökulma antaa uusia aineksia työympäristökeskusteluun.
Työympäristöä voidaan parantaa poistamalla jatkuvaa ylivirttyneisyyttä tuottavia stressin lähteitä, mutta myös lisäämällä siihen miellyttäviä tekijöitä. Miellyttävät, tarkoituksenmukaiset, itselle ja työlle sopivat ympäristöt herättävät positiivisen tunnereaktion ja haihduttavat alkaneen väsymyksen. Väsymyksen hallinnassa on keskeistä, että levähdetään silloin, kun väsymys on vielä vähäistä, eikä jäädä odottamaan väsymyksen kasvamista.
"Mielipaikka" on uusi käsite työelämän tutkimuksessa (Korpela 2007).Mitkä paikat ja alueet tuntuvat miellyttäviltä ja viihtyisiltä, mitkä häiritseviltä? Mielipaikka työssä on yleensä palautumiseen liittyvä paikka ja antaa mahdollisuuden nopeaan elpymiseen työpäivän aikana. Se voi olla nojatuoli korjaamon taukonurkassa tai vehreä puistomaisema oman työhuoneen ikkunassa tai päivän lehden lukunurkkaus työmaaruokalassa.
Mielipaikalle on tunnusomaista, että se on esteettisesti miellyttävä ja rauhoittava ja siellä on mielenkiintoisia yksityiskohtia. Siellä voi hetkeksi irtautua tarkkaavaisuutta vaativasta työstä. Mielipaikka tuntuu kuin itselle luodulta. Työympäristön monimuotoisuus tuntuu yleensä miellyttävämmältä kuin yksitotiset käytävät, mutta monimuotoisenkin ympäristön on oltava tarkoituksenmukainen siellä tehtävän työn kannalta.
Työtä on ilo tehdä, kun työnteon paikat kunnostetaan miellyttäviksi ympäristöiksi. Silloin työssä jaksaa ja rasituksesta elpyminen työnteon lomassa onnistuu.