Miten työpaikoilla puhutaan?

Työpaikka on vuorovaikutuskenttä, missä puhutaan "omaa kieltä". Puhekulttuuriin kuuluvat työn termit ja työprosessien kuvailut, mutta siihen kuuluu myös kontakteissa syntyvä mielipiteiden ja ajatustenvaihto.

Toisinaan työpaikan puheet liikkuvat tiukasti työn alueella, toisinaan omien ajatusten ja tuntemusten kentällä, toisinaan kotiasioissa. Henkilökohtaisten asioiden ja työasioiden välille muodostuu rajamaasto, jossa on hyvä osata kulkea. Tämän välimaaston tunnistaminen kuuluu työtaitoihin. Jos keskustelu kääntyy alituiseen ja pelkästään vapaa-ajan suunnitelmiin, työkeskittyminen säröilee. Jos taas työpuheen välissä ei voi puhua yhtään omista asioista, menetetään rikastuttavaa värikkyyttä ja eloisuutta.

"En pelkää tunnekuohuja. On parempi, että teatterissa on hyökyaaltoja kuin seisovaa vettä. Kunhan aallot eivät ylly joka viikko tsunamiksi. Ei pidä väistää ongelmia, vaan mennä niitä kohti. Pyrin viemään keskustelun peruskysymyksiin: Mikä teatterissa on tärkeää, mitä olemme tekemässä, ja mitä varten olemme olemassa? –- Näkemyserojen pitää alistua lopulta taiteelle."

Teatterinjohtaja Maarit Pyökäri, Työ Terveys Turvallisuus 6/2011

Työpaikalla puhutaan usein suorittamisen kieltä, osaamispuhetta. Siinä voi olla mukana arvioinnin ja palautteen antamisen sanoja. Toisinaan palaute työstä ja tehtävistä sijoittuu enemmän sanattomalle tasolle, ilmeisiin, eleisiin, katseeseen. Kun niihin yhdistyvät tilanteeseen sopivat sanat, palautteen innostava vaikutus kasvaa. Vivahteikas ja arvostava sanallistaminen vahvistaa sanomisen merkitystä.

"Lähin esimies on suorastaan ekspertti antamaan palautetta, välillä olen pökerryksissä, kun sitä tulee, ja hän antaa niin positiivista palautetta".

Sosiaalityöntekijä

Sanaton viestintä on eleitä ja ilmeitä, joita käytetään puheen tukena tai sen tilalla. Näiden viestien tulkinta on salamannopeaa ja viesteillä paljon on merkitystä. Arkielämän tilanteissa hymy ja iloinen katse rohkaisevat, nyrpeä ilme ja pälyilevä katse estävät vuorovaikutusta. Liikkeet sekä puheen rytmi ja voima kertovat puhujan mielentilasta ja tunteista. Sanattomasti voidaan kertoa asioita myös tilan käytöllä, konkreettisella etäisyydellä ja läheisyydellä. Yksityisen alueen rajojen ja kulttuurierojen tunnistamiseen kannattaa uhrata aikaa.

Työpaikalla ollaan useimmiten tutuissa vuorovaikutuskuvioissa, mutta toisinaan voi sanattoman viestin tulkinnoissa olla ristiriitojen siemen. Jos sanaton viesti on ristiriidassa puheen sisällön kanssa, tilanne koetaan hämmentävänä. Erityisesti henkilökohtaiseen alueeseen ja reviiriin liittyvät säännöt ja käytännöt on hyvä ottaa huomioon, sillä rajojen rikkomisen loukkaukset voivat jäädyttää työilmapiiriä.

"On tilanteita, että erilaiset luonteet eivät sovi yhteen, se näkyy kehonkielessä ja sanoissa, huokailuissa ja muussa ja voi olla selän takana puhumista."

Lastenhoitaja