Mielenterveys työelämässä
Avoimen puhumisen käytännöt ja neuvottelevat toimintatavat vahvistavat hyvää mielenterveyttä. Jokainen työntekijä toimii mittatikkuna työolojen mielenterveystekijöille.
Mielenterveys on tasapainoista elämänhallintaa ja liittyy hyvään itsetuntoon. Mielenterveys on voimavara, jota kaiken aikaa käytämme ja keräämme ja jonka avulla ohjaamme elämäämme. Hyvää mielenterveyttä luonnehtii eräänlainen psyykkinen kimmoisuus ja kyky suojautua haitallisilta tekijöiltä vaikeissakin olosuhteissa. (Lönnqvist ym. 2011.)
Maailman terveysjärjestön (WHO) nykymääritelmän mukaan mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa yksilö ymmärtää omat kykynsä, sopeutuu arkielämän tavanomaisiin haasteisiin ja stressiin, kykenee työskentelemään tuottavasti ja hyödyllisesti ja antamaan oman panoksensa yhteiskunnalle (WHO 2004).
Mielenterveys-käsitteellä viitataan myös mielenterveydellisiin häiriöihin, jotka ulottuvat lieväasteisesta oireilusta vakaviin psyykkisiin sairauksiin. Esimerkiksi arkikielenkäytössä masennukseksi nimitetään usein ohimenevää tunnetilaa tai pysyvämpääkin hankalaa mielialaa, mutta lääketieteen sanastossa masennuksella viitataan toimintakykyä rajoittavaan sairauteen ja oireyhtymään. (Isometsä 2011a, Ahola 2011.)
Mielenterveyden määritelmissä viitataan mielen toimintakykyyn ja sen joustavuuteen ja kestävyyteen. Näitä seikkoja punnitaan työelämän monimuotoisissa tilanteissa. Riittävän hyvä ja kestävä psyykkinen terveys tukevat työntekoa ja jaksamista. Hyvät työolot taas luovat edellytykset oman osaamisen sujuvalle soveltamiselle, joustavalle toimintakyvylle ja hyvälle mielenterveydelle.
