Mielenterveyden määrittelyä työpaikoilla

Millaista työni on henkisen hyvinvoinnin kannalta? Kysymys innostaa miettimään, mitä työ merkitsee minulle henkilökohtaisesti ja miten työ voi tukea itsetuntoani ja antaa merkitystä elämääni. Kysymys nostaa esiin myös työelämän varjopuolet, kuormittumisen ja jaksamisen rajat. Tähän kysymykseen on hyvä välillä etsiä vastausta omakohtaisesti. Silloin herää monipuolista pohdintaa mielenterveyttä ylläpitävistä ja vaarantavista tekijöistä. (Kivistö ym. 2008.)

"Joskus se tuntuu vähän raskaalta, mutta ei koskaan ole tunnetta että lopettaisin, vaikka joskus on kiire tai asiakas haukkuu, jos hänellä mieliala heittelee."

Kotihoitaja

Työstä puhutaan eri yhteyksissä eri tavoin. Juhlapuheissa työ on kaiken yhteiskunnallisen – kulttuurisen ja taloudellisen – kehityksen keskeinen lähde. Arjessa työlle on annettu laatusanoja hyvä tai huono. Hyvän työn edellytysten määrittely on vaihdellut elinkeinoelämän muutosten myötä. Puhe hyvästä työstä ei ole sisältänyt selkeää mielenterveyden vaalimisen ideaa, mutta työsuojelutavoitteiden mukainen turvallinen, terveellinen, viihtyisä ja kehittävä työ tukee myös henkistä hyvinvointia. Parasta mielenterveyden edistämistä työssä on, että työ sujuu joustavasti, työkäytännöt ovat toimivia ja työhyvinvoinnista huolehditaan.

"Tuntuu hyvältä, kun on onnistunut palvelemaan asiakkaan hyvin jopa kiireen keskellä, että asiakas on tyytyväinen pois lähtiessään. Joskus olosuhteet ovat todella vaativat."

Työnjohtaja

Henkisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden tekijät työssä liittyvät usein työpaikan toimintatapoihin ja malleihin. Näiden arvioinnissa ei voida käyttää samanlaisia menetelmiä kuin esimerkiksi työympäristön arvioinnissa. Arviointi kohdistuu työpaikan käytäntöihin, joilla tuetaan henkisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden edellytyksiä. Hyvistä ja selkeistä arkikäytännöistä huolehtiminen ehkäisee myös mielenterveyden häiriöiden kehittymistä. Mielenterveys vahvistuu omalta tuntuvassa, hyvin sujuvassa ja mielekkäänä koetussa työssä.

"Monipuolisuus on se, mistä tykkään, paljon erilaisia hommia, autot uudistuu ja joutuu koko ajan opiskelemaan jotain, ei pääse tylsistymään."

Autonasentaja

Työntekijöiden havainnot ja näkemykset henkisestä hyvinvoinnista ja mielenterveydestä ovat lähellä yleisesti käytettyjä mielenterveysmääritelmiä: mielen toimintakykyisyyttä kuvataan venymisvarana, kestävyytenä, muiden kanssa toimeen tulemisena, rajanvetokykynä ja persoonallisena työotteena (Kivistö ym. 2008).

Venymisvaraa ja paineensietokykyä tarvitaan, kun työssä tulee vastaan tavanomaista vaativampia tehtäviä, kuormitushuippuja tai ehdottomia määräaikoja. Venymistä tarvitaan ristiriitatilanteissa selviämiseksi tai kun joutuu panemaan itsensä likoon asiakassuhteissa. Myös muutoksissa selviämiseen ja uusien tehtävien mukana kasvamiseen tarvitaan paineensietokykyä.

"Työ vaatii enemmän moniosaamista, eikä ole enää kapea sektori, että viuhka olisi kiinni, vaan täytyy avata viuhka ja hahmottaa sieltä monta eri asiaa."

Henkilöstöpäällikkö

Kestävyydellä ymmärretään muun muassa valppauden ylläpitämistä, esimerkiksi lapsi- tai potilasryhmän kanssa työskenneltäessä. Kestävyys on voimaa antaa itsestään asiakassuhteessa, mutta myös kykyä pyytää ja ottaa vastaan apua. Kestävyyttä tarvitaan epävarmoissa työtilanteissa tai kun on tehtävä monta työtä yhtä aikaa. Lisäksi kestävyyttä ilmaisee halu vaikuttaa keskittymistä häiritsevien tekijöiden ja konfliktien ehkäisyyn. Kestävyyteen kuuluu myös työstä irtautumisen ja palautumisen taito.

"On kuluttavaa ja raskastakin, kun aina pitää olla hyvällä mielellä ja tuottaa toiselle hyvää mieltä, vaikka itsellä olisi maailma niskassa, ei voi valittaa, vaikka itsellä on huonosti."

Kotihoitaja

Kykyä tulla toimeen tarvitaan hyvän yhteistyön luomiseen työpaikalla, eräänlaisen joukkovoiman tunteen aikaan saamiseksi tehtävissä. Kyky tulla toimeen merkitsee myös uskallusta ilmaista mielipiteensä ja pitää omat rajansa sekä uskallusta toimia myös yksin ryhmäpaineista huolimatta.

"On rikkaus, että voi jakaa, suunnitella yhdessä, saada muilta, tehdä yhdessä."

Lastentarhaopettaja

Rajanvetokykyä korostetaan työpaikkamääritelmissä henkisen hyvinvoinnin suojaamiseksi. Eniten rajanveto-ongelmia on töiden paljouteen nähden, mutta myös kielteisessä asiakasvuorovaikutuksessa rajanvetokyky on välttämätöntä.

"Täytyyhän se raja tehdä, että näin sinä et voi käyttäytyä, että mieti, mitä siitä seuraa, ja tarkennetaan, että oliko tämä uhkaus. Siinä täytyy toimia vaan, eikä ottaa kaikkea itseensä. "

Sosiaalityöntekijä

Persoonallisella työotteella tarkoitetaan itsenäistä päätöksentekokykyä vaikeissa työtilanteissa. Siihen liitetään myös vastuuntuntoisuus, joka auttaa erityisesti oikeudenmukaisen työnjaon ylläpitämistä. Persoonallisuudeksi sanotaan myös omien tietojen ja taitojen luontevaa esiin tuomista.

"Työntekijöiden erilaisuus, on kaiken kirjavaa sakkia, kaikki valmiita jakamaan osaamistaan, ei pantata."

Lastentarhanopettaja