Mielenterveyden säröily ja työelämä
- Miten työstressi vaikuttaa mielenterveyteen?
- Miten voin auttaa, jos jollakin on päihdeongelma?
- Mitä teen, jos työtoverini kertoo itsemurha-ajatuksistaan?
Arkipäivän kokemukset työssä vahvistavat tai kuluttavat mielenterveyttä. Kulumisen kokemuksia voivat olla jokapäiväiset ärtymyksen hetket, pienet harmit ja lievät vastoinkäymiset. Ankarat vastoinkäymiset, ihmissuhdekriisit ja menetykset vaarantavat mielenterveyttä. Ne voivat murtaa kenen tahansa kestokyvyn ja saada mielenterveyden säröilemään. (Eskola & Taipale 2013.)
Työstressi voi olla yhtenä tekijänä psyykkisen kuorman lisääntymisessä. Vaikka työelämän stressi on vähentynyt viime vuosina, työstressin kokee haitallisena noin kolmasosa työssäkäyvistä. Välimatka stressaantumisesta mielenterveyden ongelmaan on kuitenkin pitkä ja sidoksissa elämän muihin paineisiin. (Kivekäs & Ahola 2013.)
Kun työtoverin mielenterveyshäiriö tulee näkyviin työpaikalla, ollaan usein neuvottomia ja tilanteesta on vaikea kysyä keneltäkään luontevasti. Ongelmat ovat kuitenkin tavanomaisia, esimerkiksi masennuksen yleisyys on näkynyt tilastoissa jo pitkään. Noin 6 %:lla työikäisistä esiintyy masennusta (Honkonen 2007). Elämänsä aikana masennukseen sairastuu yli 20 % suomalaisista naisista ja yli 10 % miehistä. (Isometsä 2011a.)
Kun mieli on maassa tai ahdistuneisuus valtaa, aistit valpastuvat ja huomio kiinnittyy pieniin asioihin, joskus turhan yksityiskohtaisesti. Siinä tilassa on herkkä havaitsemaan hämmennystä työtovereiden suhtautumistavoissa ja tulkitsemaan niitä omista mielenliikkeistä käsin – usein itselle epäedullisesti. Tämä voi johtaa väärinkäsityksiin tai ymmärrysvaikeuksiin. Ristiriitatilanteet työyhteisössä lisäävät ahdistuneisuutta ja voivat saada aikaan voimakkaita kielteisiä reaktioita ja koetella kestokykyä. Normaalin ja epänormaalin tilanteen ero on liukuva. Keskeistä on, haittaako mielenterveyden häiriö työtä ja tuottaako se henkilölle kärsimystä.
Psyykkinen kuorma voi joskus kasaantua huomaamatta. Oman mielen murtumiseen ei osaa varautua eikä sitä osaa varoa. Jaksamattomuus voi hiipiä hiljalleen. Syitä väsymiseen tai mielen ärtyisyyteen ei löydy tai niitä on tuhansia. Kun mieli murtuu, tuntuu, että kaikki kaatuu päälle.
Mielenterveyden ongelma hankaloittaa työssä keskittymistä, tuttujenkin työtehtävien suorittamista ja työtoverien kanssa toimimista. Tarkkaavaisuus tai tilannearvion tekeminen ei onnistu, kun mieli, ajattelu ja tunteet ovat myllerryksessä. On mahdollista yrittää sinnitellä psyykkisen jaksamisen rajoilla ja peittää omaa uupumusta. Usein tilanteen tajuaminen tapahtuu vasta sitten, kun joku läheinen huomaa tai huomauttaa. Saattaa kulua paljon aikaa, ennen kuin itse ja muut ymmärtävät, että on kyse psyykkisestä reagoinnista ja mielenterveyden asioista.
Ylikuormittunut mieli näkyy usein ärtyneisyytenä työhön ja muihin, "päreet" voivat palaa nopeasti ja suorasukaisuus lisääntyä. Keskittyminen vaatii erityisiä ponnisteluja, huolimattomuus voi saada vallan tai tekeminen on tahmeaa ja hidasta. Työpäivä tuntuu erityisen väsyttävältä, eikä uusien asioiden omaksuminen onnistu. Joskus saattaa väsymys kääntyä itkuksi.
Kun työpaikoilla ilmenee psyykkistä pahoinvointia tai mielenterveydellisiä ongelmia, on kiusauksena kuitata ne työn ulkopuolisiksi kotiongelmiksi tai henkilökohtaisiksi heikkouksiksi. Esimiehen on kuitenkin tärkeää tarttua asiaan, selvittää tilannetta ja etsiä eteenpäin vieviä ratkaisuja. Yleensä työyhteisöt ovat hyvin sallivia mielenterveyden oireilua kohtaan, mutta jos tilanne ei tunnu normaalilta, on tärkeää etsiä ratkaisukeinoja. Monesti työkaverin selkeä puuttuminen asiaan auttaa.
Alkoholisairaus on työikäisten yleisin kuolinsyy
Vuonna 2011 työikäisistä 15–64-vuotiaista menehtyi alkoholiperäisiin sairauksiin 60 miestä ja 15 naista sadastatuhannesta, miehiä yhteensä 1 114 ja naisia 346.
Tilastokeskus 2011.
Mieliala- ja päihdeongelmat ovat työikäisten häiriöistä yleisimpiä
Tavallisimmat työikäisten psyykkiset oireet ja häiriöt liittyvät mielialaongelmiin ja päihteidenkäyttöön. Masentuneena tapa hahmottaa maailmaa muuttuu: epäonnistumiset tuntuvat suurenevan ja onnistumiset vähenevän. Aloitekyvyn vaikeudet, voimattomuus, toiminnan hitaus, keskittymisen ja muistin ongelmat heikentävät työkykyä. Myös päihdeongelmat tuottavat samantyyppisiä vaikeuksia.
Masentuneisuutta kuvaa pyrkimys vetäytyä ennen miellyttäväksi koetuista tilanteista. Jos masentunut mieliala kehittyy vakavaksi masennukseksi, toimintakyky lamaantuu. Masentumiseen liittyy usein tunne siitä, että mikään ei auta. Siksi myötätuntoinen, mutta selkeästi ilmaistu suositus ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon voi olla paikallaan. Masentunut tarvitsee selkeää tietoa sairaudesta, sen monimuotoisuudesta ja hoitotavoista. (Tuisku & Rossi 2010.)
Yleinen työpaikoilla ilmenevä mielenterveyden häiriö, josta puhuttaessa on vaikea löytää sopivia sanoja, on alkoholiongelma. Alkoholinkäyttö on taustatekijänä usein työnteon vaikeuksissa, vaikka sitä ei tule ajatelleeksi. Työssä käyvistä miehistä 38 % ja naisista 14 % kuuluu alkoholin käytön suhteen riskiryhmään (Laitinen ym. 2013).
Prosenttiluvut ovat korkeat ja kertovat osin piilossa olevasta ja hoitamattomasta ongelmasta. Liiallinen alkoholinkäyttö altistaa mielenterveysongelmille, lisää ahdistuneisuutta, voimistaa masennusta ja voi aiheuttaa paniikkikohtauksia ja univaikeuksia. Kehittymässä olevan alkoholiongelman voittaneet ovat yleensä kiitollisia henkilöille, jotka ovat rohjenneet havahduttaa heidät. Työpaikkojen päihdeohjelmien laatiminen auttaa sekä yhteisöjä että yksilöitä saamaan otetta ongelmaan.
Mielenterveyshäiriöissä hakeutuminen terveydenhuoltoon pitkittyy usein. Psyykkisesti vaikean tilanteen myöntäminen itselle saattaa kestää kuukausia tai jopa vuosia. Sairausloma järkyttää käsitystä itsestä tunnollisena, luotettavana, vastuuntuntoisena ja motivoituneena työntekijänä. Lisäksi psyykkisesti kuormittuneet arvioivat sairautensa olevan suuressa määrin työn aiheuttamaa. Tällaiset ajatukset on hyvä saada keskusteluun ja pontimeksi työn muokkaamiselle. (Kivistö 2001, Joensuu ym. 2008.)
Psykoosisairaudet ovat vaikeimpia mielenterveyden häiriöitä. Niitä, kuten myös itsemurha-ajatusten esiin tulemista, on vaikeaa ottaa vastaan hätääntymättä. Työpaikalla on syytä huolestua psykoosiin liittyvästä todellisuudentajun muuttumisesta, kun puheeseen tulee järkevän puheen väliin vaikeasti ymmärrettäviä juonteita ja käyttäytymiseen erikoisia piirteitä. Jos kyseinen tilanne syntyy, esimies ja työtoverit voivat puuttua asiaan esimerkiksi soittamalla työntekijän lähiomaiselle tai kysymällä neuvoa hätäkeskuksesta.
Psykoosisairaudet ja itsetuhoisuus ovat psyykkisiä hätätiloja ja niiden selvittäminen kuuluu asiantuntijoille. Esimiesten tai muiden tilannetta hoitavien on otettava yhteyttä hoitotahoihin: työterveyshuoltoon tai terveyskeskuksen päivystykseen. Psyykkisesti järkyttävien kokemusten jälkeen työyhteisön on saatava työterveyshuollosta kriisiapua kokemusten käsittelyyn.