Työkyvyn arviointi selkeyttää

Työkykyisyys riippuu henkilökohtaisesta kestävyydestä ja jaksamisesta sekä siitä, miten työntekijä hallitsee oman ammattinsa työprosessit. Oleellista on oman toimintakyvyn suhde työn asettamiin vaatimuksiin. Voi olla kyvytön johonkin työhön, mutta kykenevä johonkin muuhun. Osaaminen omassa työssä näkyy ja todentuu sujuvissa työkäytännöissä. Lisäksi työkykyyn kuuluu myös taito olla ja toimia työyhteisössä.

Yksilöllisissä työkyvyn arvioinneissa toisinaan tulee vastaan tilanteita, joissa siihenastiset työtehtävät ovat loppuneet, työelämävalmiuksia ei ole kehitetty tai ammattitaito on jäänyt kapeaksi. Siirtyminen toisiin työtehtäviin ei onnistu. Kyse on tällöin enemmän työelämän rakenteen ongelmasta kuin yksilön toimintakyvyn muutoksesta.

Terveyteen ja sairauteen liittyvät seikat voivat vaikeuttaa tietojen ja taitojen käyttämistä työssä. Jos toiminta- ja työkykyyn tulee säröjä, ensimmäisiä havaitsijoita voivat olla henkilö itse, esimies, työyhteisö tai mahdollisesti työterveyshuollon asiantuntijat. Jokainen heistä voi tehdä aloitteen siitä, kannattaisiko työkykyä arvioida tarkemmin ja saada siten apua ja tukea tilanteeseen. Tavallisimmin esimies ohjaa kääntymään työterveyshuollon puoleen tai työterveysneuvottelussa sovitaan työkyvyn arvioinnin tekemisestä. Esimiehellä on vastuu työturvallisuudesta ja hän voi velvoittaa terveydentilan selvitykseen.

Työterveyshuollolla on lakisääteinen velvollisuus tukea työkykyä. Työkykyisyyden arviointi tapahtuu vastaanotolla tai terveystarkastusten yhteydessä. Arvioinnissa voidaan tarvita terveydellisiä lisäselvityksiä, esimerkiksi neurologin tai psykiatrin konsultaatio tai psykologintutkimus. Niissä selvitellään, mihin työvaikeudet voivat liittyä ja mitkä asiat sujuvat edelleen.

Erityisen tärkeää on, miten työntekijä itse kokee oman työtilanteensa ja jaksamisensa. Haastattelussa selvitellään työn vaatimuksia, sen kuormitustekijöitä ja ajankohtaisia muutoksia. Myös työhistoria ja ammatillinen kehitys otetaan arviossa huomioon. (Kallio & Kivistö 2006.)

Selvittelyssä voi olla tarpeen myös esimiehen näkemys asiasta, jotta voidaan löytää mielekkäitä ja eteenpäin vieviä ratkaisuja. Työterveyshuollon arviointiin liittyy saumattomasti hoidon ja kuntoutuksen suunnittelu. Arviointiprosessi tukee terveyttä sekä vahvistaa työssä selviytymistä. Sen kuluessa voidaan pitää yksi tai useampi työterveysneuvottelu.