Johdantoa mentorointiin
Mentorointi-sana tulee antiikin tarustosta. Odysseus pyysi ystäväänsä Mentoria toimimaan poikansa tukena, ennen kuin lähti Troijan sotaan. Tarina kuvaa kreikkalaisten uskoa siihen, että tällainen nuoren ja seniorin välinen suhde pohjautuu ihmiskunnan säilymisen perusperiaatteeseen: ihminen oppii taitoja, tapoja ja arvoja henkilöltä, jota hän katsoo ylöspäin ja arvostaa. Sieltä juontavat juurensa myös sanat.
Mentori = osaava, kokenut, arvostettu, usein myös seniori, joka jakaa tietoaan ja kokemustaan kehityshaluiselle ja -kykyiselle nuoremmalle kollegalle.
Aktori = oppija, toimija, jolla on halukkuutta ottaa vastuu omasta kehittymisestään ja kasvustaan. Hän on aktiivinen ja valmis ottamaan vastaan valmennusta, palautetta ja kysymyksiä.
Jokainen voi kysyä itseltään: Olenko pärjännyt elämässäni omin avuin vai olenko saanut apua itseäni viisaammilta ja kokeneemmilta? Jokaisella on ollut elämänsä varrella tärkeitä henkilöitä, joilla on ollut merkittävä vaikutus kasvuun ja kehittymiseen. Joku on auttanut löytämään itsessä kyvyn tai ominaisuuden, jonka olemassaoloa ei aikaisemmin ole tiedostanut. Joku toinen käytti sanontaa tai mietelausetta, joka muutti omaa ajattelutapaa tai käyttäytymistä.
Ihmisläheinen kehitysväline
Organisaatioissa tapahtuvan mentoroinnin juuret ovat vanhassa oppipoikajärjestelmässä, jossa työ opittiin mestarin ohjauksessa. Mentorointi on hyvin vanha menetelmä, jota on käytetty sekä tietoisesti että tiedostamatta, kun tietoa on jaettu ammattilaiselta aloittelijalle. Hyviä esimerkkejä mentoroinnista voi löytää jo keskiajalta. Tällöin eri ammatteihin, kuten kauppiaaksi, lakimieheksi ja kultasepäksi opittiin tätä kautta. Nuoria poikia lähetettiin työhön mestarille, joka katsottiin erinomaiseksi omalla alallaan.
Mentorointi henkilöstön kehittämisessä käynnistyi Japanissa 1950-luvulla ja levisi Yhdysvaltoihin ja Englantiin 1970-luvuilla. Suomeen toiminta rantautui 1980-luvun lopulla.
Mentorointi on ihmisläheinen, juuri tämän ajan työväline. Työyhteisöissä korostetaan tiimi- ja yhteistyötä, erilaisuuden johtamista ja kohtaamista sekä osaamisessa vuorovaikutustaitoja, kokemuksen vaihtamista ja verkottumista.
Mentorointi ei korvaa valmentajaa tai esimiestä, joiden avulla henkilö kehittyy tiimin jäsenenä, tulosten tekijänä ja huippusuoriutujana. Mentori auttaa yksilöä kasvamaan kokonaisvaltaisesti ja pidemmällä aikavälillä niin työntekijänä kuin ihmisenäkin.
Aikuisen oppimisen tuki
Mentoroinnin nykyinen suosio liittyy myös aikuiselle tyypillisten oppimistapojen tiedostamiseen ja hyödyntämiseen.
On todettu, että oppiminen onnistuu parhaiten:
- tekemällä ja oivaltamalla itse
- kun oppimiseen on selvä henkilökohtainen tarve
- kun oppija voi edetä omassa tahdissa ja omalla tavalla
Tällä tiellä mentori on oiva tuki aktorille. Mentorointi edistää ennen kaikkea vastuun ottamista omasta oppimisesta.