Ikääntyvä arvoonsa

Työpaikalla tarvitaan sekä nuoruuden intoa että iän tuomaa viisautta. Kaikki voimavarat on saatava käyttöön. Tutkimuksissa on todettu, ettei ikääntyvien ja nuorempien keskimääräisten työsuoritusten välillä ole iästä johtuvia eroja. Ikään ja kokemuksen karttumiseen liittyy suuria mahdollisuuksia. Eri-ikäiset ihmiset ovat työyhteisön voimavara. Jos näkemys toteutuu myös käytännössä, se tuo hyvän työpaikan maineen.

Kirjallisuudessa on mainittu seuraavia ikääntymiseen liittyviä positiivisia tekijöitä, joita arvostetaan työelämässä:

• työkokemus ja hiljainen tieto työstä
• työn arvostus ja sitoutuneisuus työhön
• kyky ottaa toiset huomioon
• itsetuntemus
• ongelmien ratkaisukyky ja kyky välttää virheitä
• laajojen kokonaisuuksien hallinta
• vastuuntunto ja oma-aloitteisuus
• vähemmän lyhyitä sairauspoissaoloja ja pikkutapaturmia

Työyhteisössä ihmisten ikääntyminen tarjoaa sekä mahdollisuuksia että uhkia. Ehkä keskeisin uhkatekijä lienee tilanteessa, jossa suuri osa avainhenkilöstöstä siirtyy lähes yhtä aikaa eläkkeelle. Valtava määrä hyödyllistä osaamista poistuu, eikä henkilö itse, saati sitten työyhteisö edes tiedä, mitä kaikkea poislähtevä osaa.

Eläkkeelle jääneiden tilalle rekrytoitujen uusien työntekijöiden perehdyttäminen on iso haaste. Heillä on usein hyvä ammatillinen peruskoulutus ja muodollinen pätevyys, mutta ei välttämättä sopivaa käytännön kokemusta. Esimerkiksi johto- ja asiantuntijatehtäviin kypsyminen vie useita vuosia.

Mentorointi sopii mainiosti osaamisen ja hiljaisen tiedon siirtämiseen. Sen avulla säilytetään työelämästä pois siirtyvän henkilön tiedot ja taidot työyhteisössä. Tarkoituksena ei ole siirtää valmiita rutiineja, ne voi kirjata ylös, vaan esimerkiksi jatkaa asiakassuhteita tai joitakin toimintamalleja.

Suomessakin monien mentor-ohjelmien ideana on ollut eläkeikää lähestyvien henkilöiden hiljaisen tiedon siirtäminen nuoremmille. Ikäohjelmissa tavoitteena on katoavan tiedon säilyttäminen organisaatiossa, vaikka työntekijät vaihtuvatkin. Mentorina toimimista pidetään eläkkeelle lähtevien uran ja osaamisen arvostuksena.

Mentorin tehtävä voi olla myös arvostettu tehtävä uran loppuvaiheessa, jolloin esimerkiksi kovasta tulosvastuusta voi valmistaa nuorempiaan ottamaan haastavia tehtäviä vastaan. Se on pehmeä lasku eläkkeelle siirtymiseen. Monella meistä on tarve siirtää jotakin omasta kokemuksestamme muille. Mentorointi on eräs tapa tehdä hyvää muille ja rikastuttaa omaa elämää muiden onnistumisilla.

Kokemuksen ja kypsymisen myötä ihminen havaitsee, että onnistumista mitataankin ehkä enemmän muiden onnistumisen kautta. Hän ymmärtää, että esimerkiksi esimiehenä tärkein tehtävä on onnistumisten organisointi.