Ajetaan me tandemilla - tärkeää suhdetoimintaa
Mentori ja aktori muodostavat yhdessä kehitysparin. Kehitysparin tavoitteena on systemaattisesti edistää aktorin kehittymistä. Mentorointi on tavoitesuuntautunutta kehittymistä – tandemilla ajoa. Siinä aktori istuu edessä ja määrittää suuntansa sekä kulkunopeuden, mentori istuu takana tukena. Mentori kyselee, mihin aktori on matkalla, mitä hän haluaa ja kuinka hän parhaiten pääsee tavoitteeseensa. Avoin, luottamuksellinen ja sitoutuva keskustelu tukee oppimista.
Aktiivisessa kuuntelemisessa keskitytään läsnäoloon ja yritetään ymmärtää, mitä aktori kertoo. Se vaatii aitoa kiinnostusta ja taitoa esittää oikeita kysymyksiä. Hyvä kuuntelija tukee keskustelua. Hän näyttää signaalien avulla, että on ymmärtänyt, mitä toinen sanoo esimerkiksi nyökkäämällä ja myötäilemällä: jaaha, aivan, ymmärrän.
Aktorilla on itsellään vastuu omasta kehittymisestään. Siksi keskustelujen sisältö rakentuu hänen tarpeistaan lähtien. Mitä aktori haluaa saavuttaa ja missä kehittyä? Keskustelu lähtee liikkeelle aktorin havaitsemista ongelmatilanteista ja se liikkuu usein alueilla, joihin perinteisissä ohjauskeskusteluissa ei edetä, kuten ihmissuhteissa, tunteissa ja näkemyksissä.
Tärkeänä yksilöllisenä hyötynä on henkinen jaksaminen arkipäivässä. Mentorointi on osaamisen lisäksi myös työhyvinvoinnin tukemista. Mentoroinnin avulla voi työstää myös ongelma-alueita, jolloin niiden kanssa ei tarvitse painiskella loputtomasti yksin. Kun mentoroinnin osapuolilla on peloton ote asioiden käsittelyyn, voidaan käydä syvällisiä keskusteluja, joissa voidaan ottaa esiin myös negatiivisia asioita.
Nuoren työtekijän tulokasvaihde
Nuoren työntekijän tulokasvaiheeseen liittyy joitakin muista mentorisuhteista poikkeavia piirteitä. Ensinnäkin työ ja työyhteisö ovat tuntemattomia. Myöhemmän työuralla menestymisen kannalta turvallinen liittyminen työyhteisöön heti työsuhteen alussa on tärkeä. Se myös vähentää vaihtuvuutta. Ammatillisesti epäkypsä tarvitsee ammatillisen esikuvan eli roolimallin. Roolimallina toimiminen onkin eräs mentorin tärkeimpiä tehtäviä tulokasvaiheessa. Ohjaajalla on oltava vahva ammatillinen tausta. Mentori tukee kovien tietojen kehittymistä taidoiksi ja tukee työssä oppimista.
Vertaismentorointi
Vertaismentorointi on lisääntymässä. Siinä hyvinkin samanikäiset toimivat kumpikin vuorollaan mentorina ja aktorina. Vahvuutena on osallistujien samanlainen tilanne ja tausta. Heillä on monenlaista vuorovaikutusta keskenään ja mahdollisuus seurata toistensa työtä. Vertaiselta saatu palaute on helppo hyväksyä. Esimerkiksi työssä jaksamisen tukeminen onnistuu hyvin tämäntyyppisen mentoroinnin kautta.
Organisaatio kehittyy, kun yksilöt kehittyvät
Mentorointiohjelmien tavoitteiden ja ajattelutavan tulee olla yhdensuuntainen organisaation tavoitteiden ja ajattelutavan kanssa. Mentorointi voi tukea organisaation strategisia tavoitteita seuraavasti:
- Löydetään piilevät lahjakkuudet ja kehitetään heidän osaamistaan tehokkaasti.
- Lisätään sitoutumista ja vähennetään vaihtuvuutta.
- Mukana olevat kokevat kehittyvänsä ja se motivoi työntekoon.
- Rakennetaan organisaatioon yhteistä arvopohjaa ja yrityskulttuuria.
Mentorointi on tapa lisätä oppivan organisaation ilmapiiriä, sillä vastuu oppimisesta painottuu yksilöiden aktiivisuuteen.
Mentoriksi vai aktoriksi?
- Pidätkö sinä yllä omaa ammattitaitoasi?
- Seuraatko erikoisosaamisalueesi, toimialasi, yhteiskunnan kehitystä?
- Oletko luonut verkoston, joka edistää osaamistasi?
- Jaatko avoimesti omaa asiantuntemustasi?
- Uskallatko kyseenalaistaa omaa osaamistasi?
- Annatko asiakkaiden kartuttaa osaamistasi?
- Oletko ottanut vastuun omasta ja työyhteisösi kehittymisestä?
- Tuetko muiden osaamisen kehittymistä?
Hyvä mentorointisuhde
Hyvä mentorointisuhde pohjautuu seuraaviin asioihin:
- Kahdenkeskisyys – mentorointisuhde on kahden kauppa. Se pohjautuu luottamukseen ja sen säilyttämisestä on pidettävä kiinni. Luottamusta ei voi menettää kuin kerran.
- Sitoutuneisuus – molemmilla on halu panostaa aikaansa ja jakaa osaamistaan. On tärkeätä, että molemmat saavat jotakin itselleen ja näin kehittyvät.
- Tavoitteellisuus – prosessille ja myös yksittäisille palavereille sovitaan tavoitteet, joita voidaan muokata prosessin aikana. Organisaation järjestämässä ohjelmassa tavoitteiden tulee olla samansuuntaiset organisaation tai yksikön tavoitteiden kanssa.
- Aitous – aito ja rehti toiminta takaa avoimen viestinnän.
- Joustavuus – mentorointi on oppimisprosessi, jota ei voi eikä pidä ennalta lyödä lukkoon, sen pitää antaa tapahtua.