Pieni kirja muistista

Asiat häviävät mielestä - kertaus auttaa

Pieni kirja muistista
13.2.2012
Virpi Kalakoski

Hyvin usein mielestä häviää saman tien se, mitä äsken kuulimme tai ajattelimme, vaikkei taustalla olisi mitään varsinaista muistisairautta tai muistin toiminnan pysyvää heikkenemistä. Suurin osa siitä, mitä havaitsemme, säilyy muistissa vain sekunnin murto-osia. Havainnot unohtuvat välittömästi, jollei niihin kohdenneta huomiota eikä ryhdytä kertailemaan tai työstämään niitä työmuistissa.

Tieto ei tallennu pikaluvulla

Useissa nopean lukemisen tekniikoissa annettu suositus lukea siten, että kiinnittää katseensa ripeästi vain kunkin rivin keskelle, jolloin lukunopeus on jopa yli tuhat sanaa minuutissa, ei voi todellisuudessa synnyttää valokuvamaisen tarkkaa muistikuvaa tai edes pysyvämpää muistijälkeä. Ihminen ei kykene vastaanottamaan uutta tietoa pikavauhdilla, vaan suurin osa ehtii hiipua mielestä, ennen kuin se tallentuu muistiin.

Muisti vaatii aikaa. Nopea silmäileminen antaa yleiskuvan, mutta on turha yrittää lukea pikavauhdilla, jos haluaa oppia asiat kunnolla.

Kuulo- ja näkömuisti

Kuullut sanat ja luvut ja muu kielellinen materiaali ei ole aivan yhtä altista häviämään mielestä kuin luetut. Ääneen luettu tai kuultu numerosarja pysyy paremmin mielessä kuin äänettömästi luettu. Ilmiö johtuu siitä, että kuultu informaatio säilyy hetken lyhytkestoisessa kuulomuistissa.

Näkömuisti taas ei ole hyvä, kun on kyse lyhytkestoisesta muistijälkien säilymisestä. Esimerkiksi sanatarkat komennot säilyvät mielessä paremmin, jos ne on kuultu kuin jos ne nähdään. Erot ovat pieniä, mutta esimerkiksi turvallisuuskriittisissä tehtävissä pienikin muistia parantava käytäntö voi jossain tilanteessa estää suuren onnettomuuden.

Kertailun merkitys

Jos tietoa ei ehditä tallentaa muistiin, jopa hyvin lyhyetkin listat unohtuvat. On helppoa muistaa välittömästi esimerkiksi kirjaimet KRT, jos ne saa luetella saman tien. Sen sijaan jos luettelemista viivästetään ja kertailu estetään vaikkapa vain 20 sekunnin ajaksi, kolmen kirjaimen muistaminen voi olla täysin ylivoimaista. Ilman kertailua tieto häviää hyvin nopeasti mielestä. Ei siis ihme, että muisti tuntuu usein huonolta ja äskeiset tapahtumat ja asiat häipyvät mielestä saman tien, kun arkisissa tilanteissa ei aina ole mahdollista kertailla riittävästi.