Tauot tehostavat oppimista
Monille lienee tuttu tilanne, että uuden tiedon tai taidon opiskelu, tenttiin valmistautuminen tai soittoläksy, jäävät edelliseen iltaan. Olisi kuitenkin hyödyllistä kertailla asioita ja harjoitella taitoja useammissa jaksoissa, joiden välissä pidetään tauot. Jaksottamalla asiaa tulee toistettua useita kertoja, mikä edistää oppimista. Kun asiaan palataan tauon jälkeen, unohtaminen katkeaa ja asia palautetaan uudelleen mieleen, mikä tehostaa muistijälkien syntymistä.
Harjoittelun jaksotuksen merkitys
Yhtäjaksoisessa kertailussa tai harjoittelussa ei ole tällaisia etuja: jos kaikki harjoittelu tehdään yhdellä kertaa, asiaa ei jouduta palauttelemaan mieleen useita kertoja eikä mikään ole ensimmäisen opettelukerran jälkeen estämässä tai hidastamassa unohtamista. Jos kuitenkin tarvitsemme tiettyjä tietoja ja taitoja, niin toistuvalla kertailulla ja harjoittelulla voidaan tehostaa oppimista ja ehkäistä unohtamista. Ihmisen toiminnan kannalta on järkevää, että jos asiat eivät toistu, ne unohdetaan nopeasti.
Eräässä tutkimuksessa osoitettiin, miten harjoittelua jaksottamalla voi tehostaa yksinkertaisen motorisen taidon oppimista huomattavasti. Suoritus nopeutui ja virheet vähenivät tietylle tasolle 20 yhtäjaksoisen toistokerran myötä. Jos harjoittelukertojen välillä pidettiin minuutin tai päivän tauko, suoritustaso oli jo viiden tai kuuden harjoituskerran jälkeen samalla tasolla tai parempaa (nopeampaa ja virheettömämpää) kuin jos ei pidetty lainkaan taukoja harjoituskertojen väleissä. Voidaan olettaa, että sama periaate pätee myös vaativampien tehtävien kohdalla.
Jaksotus kielen oppimisessa
Jaksottamisen on osoitettu parantavan myös listojen ja vieraan kielen sanojen oppimista. Jaksottamisen merkitys korostuu, kun tarkastellaan asioiden muistamista vielä viikon kuluttua. Esimerkiksi vieraan kielen sanojen oppimisessa kertailun jaksottaminen johtaa parempaan muistamiseen kuin tauoton harjoittelu. Jos jokin asia halutaan muistaa vielä pitkänkin ajan kuluttua, sitä on syytä kertailla usein ja pidentäen viivettä kertailujen välillä.
Kielten oppimisessa jatkuva pieni kertailu ehkäisee tehokkaasti unohtamista, joten järkevintä opiskelua olisi viikoittaisen oppitunnin jälkeen kertailla sanoja heti samana iltana tai seuraavana päivänä ja tehdä kotitehtävät parin kolmen päivän päästä. Jaksottamisen vaikutus tehostuu, kun harjoittelukertojen välinen tauko pitenee vähitellen.
Vaikka jaksotettu harjoittelu ei vaadi kokonaisuudessaan enemmän aikaa, se vaatii pidemmän ajanjakson harjoittelulle. Jos opiskelemme vierasta kieltä oppituntien lomassa omatoimisesti tunnin viikossa, niin 20 minuuttia päivässä vaatii kolme päivää, mutta useimmiten tulee opiskeltua pakon edessä yhtenä päivänä tunti.
Kertaile tietoja ja harjoittele taitoja useassa lyhyessä jaksossa mieluummin kuin paljon yhdellä kertaa.
Tauon kasvattaminen vähitellen kertailun tai harjoittelun välissä edistää pitkäkestoista oppimista.
Kokonaisuudet hahmottuvat kerratessa
Vaikka pänttääminen jäisi edelliseen iltaan, voimme kyllä selviytyä huomisesta kokeesta. Tällainen tyyli ei kuitenkaan johda hyvään pitkäaikaiseen oppimiseen. Samalla kertailumäärällä pääsisi huomattavasti parempaan tulokseen ja pysyvämpään oppimiseen, jos opiskelun jakaisi pidemmälle ajanjaksolle. Näin kannattaa tehdä myös asiakokonaisuuksien opiskelussa. Laajojen asiakokonaisuuksien ja uusien asioiden oppiminen perustuu myös siihen, että perusasiat on opittu tehokkaasti. Järkevällä kertailulla karttuneet käsitteet ja termit helpottavat myös kokonaisuuksien oppimista.