Kun ymmärtää niin oppii
Useat tutkimukset osoittavat, että opittavien asioiden aktiivinen työstäminen on tehokkaampi kertailumenetelmä kuin mekaaninen ja passiivinen "Hauki on kala" -tyyppinen toistaminen. On esimerkiksi helpompi muistaa sanoja, jotka on itse listannut kuvan perusteella kuin samat sanat valmiiksi annettuna listana. Kun muistettavaa materiaalia luodaan itse, se linkittyy lähteenä olevaan kuvaan tai tekstiin. Näin syntyy itselle merkityksellisiä ja työstettyjä yhteyksiä asioiden välille. Ne toimivat tehokkaina muistivihjeinä.
Pohtiminen auttaa
Asioiden merkityksen työstäminen johtaa hyvään muistamiseen, vaikkei varsinaisesti pyrittäisikään muistamaan. Esimerkiksi sanojen oppiminen ei ole kovin tehokasta, jos keskitytään pintapiirteisiin, kuten millä fontilla sanat on kirjoitettu tai kuinka monta vokaalia niissä on. Sen sijaan sanan merkityksen analysointiin pakottava työstäminen, esimerkiksi sen miettiminen, kuinka miellyttävää asiaa kyseessä oleva sana kuvaa omasta mielestä, on tehokasta kertailua.
Muistettavien asioiden merkityksen pohtiminen on tehokas kertailukeino monissa tehtävissä. Taitavat shakinpelaajat muistavat hyvin peliasemia, joiden opettelemisessa he ovat kiinnittäneet huomiota aseman merkitykseen pohtien sopivaa siirtovaihtoehtoa. Sen sijaan peliasemista muistetaan paljon vähemmän, jos niitä katsoessa on vain luokiteltu shakkinappuloita esimerkiksi laskien valkoisten sotilaiden ja mustien upseereiden määrät.
Tekemällä oppiminen
Ihminen oppii merkityksen tasolla työstämäänsä materiaalia lähes yhtä hyvin tilanteessa, jossa ei varsinaisesti yritä opetella materiaalia, kuin tilanteessa, jossa hänen tavoitteenaan on oppiminen. Oppimista voi siis tapahtua vaikka emme varsinaisesti pyri muistamaan ja oppimaan. Mikäli oppimistilanne pakottaa työstämään opeteltavien asioiden merkityksiä, voimme oppia vaikkemme olisi edes kovin kiinnostuneita asiasta. Kiinnostus kuitenkin helpottaa oppimista, koska silloin yleensä työstämme asioita ja käytämme niiden parissa paljon aikaa.
Tekemällä oppiminen voi liittyä siihen, että usein asian tekeminen vaatii asian ymmärtämistä. Tutkimuksissa toimintaa kuvaavia lauseita muistetaan parhaiten, mikäli lauseen kertoma asia tehdään. Esimerkiksi "kammata hiukset" -tyyppisten lauseiden muistaminen paranee, jos henkilö kampaa hiuksensa. Tämä johtuu siitä, että lauseen muuttaminen toiminnaksi vaatii lauseen ymmärtämistä.
Tehokkainta on kertailla asioita siten, että työstää niiden merkitystä: pohdi mikä asiassa on kiinnostavaa ja mihin asia liittyy.
Taitoja harjoitellessa voi pohtia, miksi jokin asia tehdään juuri näin ja millä kuvauksella liikkeen tai asennon voisi kiteyttää.
Ymmärtämisen merkitys
Pelkkä lauseen kopioiminen kirjoittamalla se taululta vihkoon ei edistä muistamista, koska silloin lausetta ei tarvitse ymmärtää. Myöskään pelkkä toimiminen mallin mukaan, esimerkiksi tietyn liikesarjan toistaminen mallista, ei välttämättä vaadi analysoimaan asian merkitystä. Näin ollen liikesarjankin oppimista voi edistää sen nimeäminen. Kun tiedon tai taidon ymmärtää, niin sen myös oppii nopeasti ja muistaa myöhemmin.