Pohjatiedot auttavat oppimiseen
Erityisen tehokas keino oppia uutta on yhdistää asioita aikaisempaan tietoon. Meillä kaikilla on valtava määrä tietoa meille tutuista asioista, julkisuuden henkilöistä, omasta työstä, harrastuksista ja kiinnostuksen kohteista ja omasta äidinkielestä. Uuden tuttavuuden nimeä voi kertailla pyrkien yhdistämään sen aikaisempiin muistitietoihin useilla eri tavoilla. Voimme linkittää uuden henkilön meille jo tuttuun henkilöön, esimerkiksi tämä Pekka muistuttaa Pekka-serkkuamme. Tai voimme käyttää apuna julkisuuden henkilöitä: tästäkin Tarjasta olisi voinut tulla presidentti.
Myös monet luetun ymmärtämiseen ja oppimiseen liittyvät käytännön ohjeet kehottavat lähtemään opiskelussa liikkeelle siitä, mitä jo ennestään tietää asiasta. Aikaisemman tiedon pohjalta herää usein myös monenlaisia kysymyksiä, joiden avulla uutta asiaa voi lähteä työstämään.
Kysymykset auttavat työstämään
Oppimista edistää esimerkiksi menetelmä, jossa tenttikirjan sisällysluetteloa ensin silmäillään läpi, jolloin saadaan käsitys, mistä on kysymys ja missä määrin asia on tuttua. Ennen kunkin kappaleen lukemista siitä tehdään muutama kysymys, jotka voivat perustua siihen, mitä jo tietää asiasta ja mitä lisätietoa tarvitsee. Jos asia on aivan outoa, voi pohtia, liittyykö asia johonkin tiettyyn teemaan, josta jo jotain tietää. Tämän jälkeen luetaan kappaleet läpi pyrkien löytämään vastauksia omiin kysymyksiin, pohditaan luettua ja kytketään sitä aikaisemmin opittuun. Lopuksi kertaillaan kyseisen kappaleen asioita mielessä. Kun koko kirja on luettu, sitä vielä kertaillaan mielessä ja arvioidaan pääkohtia ja pohditaan, mitä uutta asiasta on opittu.
Opiskelumenetelmät, joissa tehdään sisällöstä omia kysymyksiä ja pyritään vastaamaan niihin, ovat konkreettisia keinoja lähteä liikkeelle aikaisemmin opitusta työstäen asioiden merkitystä.
Kertaile yhdistämällä asioita aikaisempiin tietoihisi: tuttuihin henkilöihin, tuttuihin tilanteisiin, itseä kiinnostaviin asioihin, siihen mitä jo asiasta tiedät.