Kuvittelu on tehokasta - muistivihjeet auttavat
Yksi tapa työstää muistettavaa materiaalia ja luoda muistivihjeitä on mielikuvien käyttäminen. Esimerkiksi sanojen opettelussa voi muodostaa näkömielikuvan siitä, miltä näyttää esine tai asia, johon sana viittaa. Voimme muodostaa mielikuvia myös muilla aistialueilla: kuvitella, miltä isoäidin laulu tai puhelimemme soittoääni kuulostaa tai kuvitella, miltä kissan pehmeys tuntuu tai miltä ruusu tuoksuu. Usein mielikuvan avulla voidaan myös tiivistää suuri joukko tietoa ja siten helpottaa kertailua.
Mielikuva konkretisoi
On vaikea kertailla sanatarkasti kuvausta "pieni kolmijalkainen punainen valkopilkullinen puinen jakkara", mutta näiden sanojen kuvitteleminen ja yhdistäminen yhdeksi mielikuvaksi helpottaa muistamista. Mielikuvan muodostaminen parantaa erityisesti konkreettisten sanojen ja lauseiden muistamista: jo sanan kissa ajatteleminen voi tuoda mieleemme kuvan tietystä kissasta. Sen sijaan abstrakteista käsitteistä, kuten tyhjyys tai väri, on vaikea muodostaa konkreettista mielikuvaa ja niitä on myös vaikeampi muistaa.
Mielikuvia muodostamalla syntyy paljon muistamista helpottavia muistivihjeitä. Lukiessa voidaan asioihin liittää visuaalisia yksityiskohtia, kuulomielikuvia, hajuja ja makuja ja kuvitella asioiden sijoittumista tilassa ja paikassa. Mielikuvia muodostaessa joutuu työstämään asian merkityksen, minkä jo yllä todettiin olevan tehokas kertailukeino.
Hyödynnä mielikuvia
- Kuvittele muistettavat asiat.
- Visualisoi, kun luet tekstiä.
- Kuvittele henkilö tiettyyn tilanteeseen, joka auttaa muistamaan hänen nimensä:
- Marja poimimaan marjoja
- Martti laulamaan oopperaa.
Jäsentäminen ja yhdistäminen
Mielikuvien avulla voidaan myös tehokkaasti jäsentää ja yhdistää muistettavia asioita toisiinsa. Irrallisia muistikuvia tehokkaampaa on muodostaa sanalistan sanoista yksi yhtenäinen mielikuva, joka yhdistää sanat kokonaisuudeksi. On myös pohdittu, onko tehokkaampaa muodostaa yhtenäinen absurdi mielikuva kuin sellainen, joka on todellisuudessa mahdollinen. Tähän kysymykseen liittyvät tutkimustulokset ovat kuitenkin ristiriitaisia.
Monien alojen taiturit käyttävät mielikuvia muistamisen apukeinoina. Japanilaisen helmitaulun käyttäjät muistavat poikkeuksellisen pitkiä numerosarjoja kuvittelemalla ne mielikuvana helmitaululle. Shakinpelaajat voivat muodostaa mielikuvia kokonaisista peliasemista ja peleistä ja hyödyntää niitä peliasemien opettelemisessa ja pelisiirtojen valitsemisessa. Muusikot puolestaan hyödyntävät kuulomielikuvia harjoittelun tukena ja niiden ohella myös näkömielikuvia siitä, miten nuotit asettuvat viivastolle tai soittimen näppäimille ja koskettimille. Motoristen mielikuvien avulla voi kertailla melodian soittamista tietyllä soittimella. Myös urheilijoilla mielikuvaharjoittelun on osoitettu edistävän oppimista.