Kun muisti pettää, ajattele
Mitä teet, jos et muista jotakin asiaa? Esimerkiksi jos pyydän sinua miettimään, mitä teit viikko sitten tähän samaan aikaan kuin nyt luet tätä kirjaa. Et todennäköisesti pysty suoralta kädeltä vastaamaan, jollei kyseessä ole jokin tiettyyn aikaan toistuva tapahtuma. Sen sijaan lähdet rakentelemaan muistikuvaa sen perusteella, mitä todennäköisesti olisit tehnyt. Esimerkiksi muistellessamme, mitä esineitä näimme viime lääkärikäynnillä vastaanottohuoneessa, haemme muistikuvaan yksityiskohtia tyypillisestä vastaanottohuoneesta. Todennäköisesti muistamme asian sitä kautta pääpiirteissään oikein.
Päättely
Muistaminen perustuukin usein päättelyyn ja ongelmanratkaisuun, jossa pohdimme todennäköisimpiä vaihtoehtoja ja päättelemme tapahtumia aiemman tietomme pohjalta. Myös muiden kanssa keskusteleminen ja muistiinpanojen ja kalenterin selaileminen voivat auttaa tunnistamaan, mistä oli kyse ja mitä piti muistaa ja joskus ne ovat tehokkaita keinoja päästä muistivihjeiden ja muistojen jäljille.
Toisinaan muistamista helpottaa vain se, että miettii tai tekee välillä jotain aivan muuta, jolloin saa pyyhittyä pois mielessä olevat asiat. Näin työmuistissa aktiivisena oleva tieto pääsee vaihtumaan, ja säilömuistista on mahdollista hakea tietoa uudella tavalla ja löytää äsken kadoksissa ollut asia.
Muistikuvat hukassa?
Muistele tapahtumaa, käy läpi todennäköisiä vaihtoehtoja, kysele, keskustele, selaile muistiinpanoja.
Jos mikään ei auta, mieti tai tee hetki jotain aivan muuta.
Oppimishetken simulointi
Oppimishetkeä voi simuloida mielessä kuvittelemalla ja näin tuoda tähän hetkeen mahdollisimman paljon samoja asioita kuin itse tilanteessa oli. Muistelemalla oppimishetkeä, asiayhteyttä ja paikallaolijoita voi päästä pitkälle muistojen jäljille. Jos emme muista, mihin olemme laittaneet avaimet, lähdemme jäljittämään niitä muistikuvien avulla: käymme mielessämme läpi, milloin käytimme viimeksi avaimia ja missä olemme sen jälkeen kulkeneet. Yleensä löydämme kadonneen tavaran jostain reitin varrelta.
Järjestelmällisyys
Tehokas keino ennaltaehkäistä asioiden hukkumista on järjestelmällisyys: jos asioilla on tietyt paikat, joihin ne aina laitetaan, monet muistamisen ongelmat ratkeavat sillä. Järjestelmällisyys koskee myös muistettavien asioiden kertailua. Näistä keinoista on apua eniten, jos niistä tekee itselleen rutiineja, joiden avulla opiskelee ja painaa asioita mieleensä.