Tiedämme enemmän kuin muistamme
Muistiin kertyy harjoituksen ja kokemusten myötä paljon sellaista tietoa ja taitoa, jota on erittäin vaikea pukea sanoiksi ja tiedostaa muistavansa. Muistaminen ja oppiminen voi olla implisiittistä eli tulla esiin ihmisen toiminnassa, ilman että hän pystyy tietoisesti muistamaan että on edes nähnyt muistitehtävää tai kokenut asiaa aikaisemmin. Tällainen muisti tulee esiin siinä, että suoritus on parantunut tietyssä tehtävässä tai tietyn materiaalin kohdalla, vaikkemme itse ole tietoisia muistitietojen ja taitojen karttumisesta. Olemme mestareita monissa arkisissa asioissa, vaikkemme tiedosta sitä kaikkea tiedon ja taidon määrää, jonka hallitsemme.
Arkisen tiedon kätkeytyminen
Yleensä vain erityistilanteissa tullaan tietoisiksi siitä, miten valtavasti muistiin on kertynyt tietoja ja taitoja. Esimerkiksi vieraassa kulttuurissa huomaa, että ei pärjääkään opituilla tiedoilla ja taidoilla, vaikka kotimaassa ei ole mitään vaikeuksia. Samoin työpaikalla uudelta työntekijältä vie paljon aikaa omaksua kaikki työympäristöön liittyvät seikat ja säännöt, jotka ovat vanhoille työntekijöille itsestäänselvyyksiä.
Myös muistisairauteen tai onnettomuuteen liittyvät muistihäiriöt tuovat esiin, että arjessa selviytyminen ei ole itsestään selvää: se edellyttää valtavan määrän muistitietoa. Kuitenkin myös muistipotilaat, jotka eivät kykene muistamaan tietystä toistuvasta muistitehtävästä tai muusta uudesta kokemuksesta mitään tietoisesti, voivat silti oppia kokemuksista, kun asiat toistuvat.
Osaamisen kuvaamisen vaikeus
Emme siis useinkaan ole itse tietoisia siitä, millaisia muistimestareita olemme. Muistissamme on paljon sellaista tietoa ja taitoa, jota on hyvin vaikea kuvata sanoin ja huomata muistavansa ja osaavansa. Erityisen vaikeaa on tavoittaa toimintoihin ja taitoihin liittyviä muistoja. Useimmiten tietyn taidon hallitsevat henkilöt eivät ole tietoisia niistä säännöistä, joiden mukaan he toimivat.
Olemme oppineet oman äidinkielemme ja osaamme noudattaa puhutun kielen sääntöjä, vaikkemme näitä sääntöjä pysty välttämättä kuvaamaan. Samoin vierasmaalaisen suomenkielisessä tekstissä on helppo nähdä kielioppivirheet ja korjata lauseet suomen kielen mukaisiksi, vaikkemme osaisikaan selittää, miksi jokin sanamuoto on toista parempi.
Emme pysty tiedostamaan, mitä kaikkea muistiin on kertynyt kokemusten myötä.
Yleensä kannattaa arvata, jos on epävarma muistikuvastaan: osumme usein oikeaan esimerkiksi hakiessamme vieraskielistä sanaa mieleen.
Yksityskohtien mieleenpalauttamisen vaikeus
Vaikka muistissa on valtava määrä tietoja ja kokemuksia, muistamme asioita usein vain sillä tasolla, että ne tuntuvat tutuilta, mutta emme pysty palauttamaan mieleen yksityiskohtia. Yksityiskohtien palautuminen mieleen edellyttääkin yleensä, että olemme aikanaan kiinnittäneet huomion kyseiseen asiaan, jolloin siitä on voinut syntyä tarkkoja muistijälkiä.
Monille on tuttu kokemus, että tietää tietävänsä asian, mutta ei muista yksityiskohtia. Joskus tentissäkin on pakko myöntää, että tietää muttei muista, eikä siis osaa kirjoittaa järkevää vastausta. Vaikka yksityiskohdat unohtuvat, ihmisen muisti toimii yleensä riittävän hyvin: tutut asiat tuntuvat tutuilta, ja pystymme toimimaan järkevästi.