Pieni kirja muistista

Muistamme hyvin merkityksiä

Pieni kirja muistista
13.2.2012
Virpi Kalakoski

Säilömuisti ei ole kuin kirjasto, jossa jokaisella asialla on hyllyssä oma paikkansa. Säilömuisti on pikemminkin kuin verkosto, jossa tietty asia voi yhdistyä lähes mihin tahansa muuhun asiaan, jos niillä on jokin yhteinen nimittäjä. Esimerkiksi lukeminen ja matkustaminen voivat muistissa liittyä toisiinsa siksi, että molemmissa on kyse maailmankatsomuksen avartamisesta tai siksi, että henkilö lukee nimenomaan matkustaessaan. Kangaspuista voi tulla aina mieleen kesä, koska lapsuuden kesäpaikassa mummo kutoi mattoa. Myös jokin tietty tapahtuma tai tuoksu voi palauttaa mieleen jonkin tietyn elämänjakson, johon tuo tapahtuma tai tuoksu vahvasti liittyy.

Tosiasioihin ja tapahtumiin liittyvät muistot voivat jäsentyä monilla eri tasoilla, ja samat asiat voivat liittyä useisiin yhteyksiin. Asioiden samanaikaisuus tai samankaltaisuus voivat liittää muistot toisiinsa. Myös sosiaaliset tilanteet tai henkilökohtaiset tarpeet voivat kytkeä muistoja toisiinsa.

Asioiden kytkökset auttavat

Säilömuistitiedon ja tapahtumien jäsentymisessä tällainen monisuuntainen asioiden kytkeytyminen toisiinsa on olennaista muistin joustavuuden kannalta.

Kuva 1. Tieto jäsentyy muistiverkkona. Solmukohdat kuvaavat muistissa olevia asioita ja niiden etäisyydet toisistaan sekä yhdistävät linkit asioiden välisiä erivahvuisia yhteyksiä. Muistitutkijan mielessä muistiin liittyvät tiedot kytkeytyvät moniin tapahtumiin, esimerkiksi Tampereella pidettyyn muistikoulutukseen. Tuo muisto puolestaan voi liittyä muistoihin merellä seilaamisesta useiden eri tapahtumia yhdistävien linkkien kautta. Ihminen ei ole yleensä tietoinen muistojen jäsentymisestä, joten usein ihmettelemme, miksi jokin asia toi mieleen jonkin aivan toisen asian.

Kun asiat liittyvät useisiin eri yhteyksiin, asioita voidaan myös hakea muistista monilla eri tavoin ja periaatteessa mikä tahansa asia voi jonkin linkin kautta muistuttaa melkein mistä tahansa muusta asiasta. Tähän perustuu myös se, miksi muistivihjeiden luominen eli asioiden kytkeminen toisiinsa assosioimalla on tehokas kertailukeino.

Virittely

Opetuksessa käytettävillä virittelytehtävillä voidaan pyrkiä siihen, että aktivoidaan aiheeseen liittyvää tietämystä tai yhteyttä johonkin aiemmin oppimaamme. Tällöin uusien asioiden kytkeminen olemassa olevaan muistitietoon saattaa olla helpompaa.

Ennen kuin alat perehtyä johonkin asiaan, virittele mieleesi, mitä jo tiedät siitä.

Myös uusien asioiden kohdalla voi hyödyntää aikaisempia tietoja ja taitoja: keksi yhdistäviä tekijöitä ja analogioita ja kytke uudet asiat osaksi muistin merkitysverkkoa.

Yleisten asioiden korostuminen

Asioiden jäsentymisellä merkitysten kautta on myös varjopuolensa: yleiset linjat korostuvat muistissa yksityiskohtien kustannuksella. Meillä ei ole säilömuistissa esimerkiksi kaikkien kokemiemme junamatkojen kaikkia yksityiskohtia, vaan kokemukset tallentuvat ja jäsentyvät yleistietoon junamatkojemme vaiheista. Asian huomaa myös muistellessaan vaikkapa viimekertaista junamatkaa. Se ei yleensä palaudu suoraan mieleen selkeänä yksityiskohtaisena muistona, vaan haemme yksittäistä muistoa yleistietojemme avulla.

Oma junamatkani etenee yleensä siten, että menen Pasilan asemalle, ostan junamaatista lipun, tarkistan oikean raiteen, junassa esitän lipun konduktöörille ja kaivan sen jälkeen esiin evääni ja luettavaa. Tämän yleisen muistitiedon avulla voin päätellä, että myös viime junamatka eteni suurin piirtein tähän tyyliin.

Tietyn junamatkan muisto koostuu siis yleisistä tavanomaisista seikoista, jotka päättelen yleistietojeni ja aikaisempien kokemusteni avulla, ja yksityiskohdista, jotka erottavat kyseisen matkan muista kerroista. Usein tosin käy niin, että tapahtumaan ei liity mitään erityistä, joten muistokaan ei sisällä erityisiä yksityiskohtia eikä kyseisestä tapahtumasta pysty muistamaan mitään erityistä.