Oppiiko kuka tahansa mitä tahansa? - Muistikyky ja yksilölliset erot
Jokainen meistä voi parantaa muistiaan ja kehittää keinoja oppia tehokkaasti uusia nimiä, vieraita kieliä, matematiikkaa tai laajoja asiakokonaisuuksia. Periaatteessa kuka tahansa voi kehittää tiettyyn tehtävään tai materiaaliin liittyvän muistikyvyn, joka ylittää selvästi tavanomaisen suoriutumistason; onhan asiantuntijoiden ja muistimestareiden poikkeuksellisen hyvä muisti tietyssä tehtävässä ennen kaikkea kokemuksen ja harjoittelun myötä kehittynyt taito. Siihen ei vaadita erityisälykkyyttä, pikemminkin kiinnostusta ja innostusta, joiden avulla jaksaa harjoitella ja kehittää muistitaitojaan.
Muistikykyjen erot
Hyvä muisti ja kehittyminen mestariksi vaatii keneltä tahansa paljon työtä. Työmuistin rajoitukset ovat laajoja ja universaaleja eli ne koskevat kaikkia yksilöitä: kukaan ei pysty harjoittelematta muistamaan parkkipaikan läpi käveltyään kaikkien neljänkymmenen juuri näkemänsä auton rekisterinumeroita, eikä kukaan pysty seuraamaan samanaikaisesti useita keskusteluja. Toisaalta työmuistirajoitukset ovat myös yksilöllisiä: jonkun on helppo ylläpitää työmuistissa kerralla useamman juuri näkemänsä auton rekisterinumero, kun taas toisilla ei pysy mielessä edes yksi rekisterikilpi. Vaikka työmuistin rajoitukset vaikeuttavat kaikkien ihmisten toimintaa, joillakin työmuisti voi kuormittua tavallista helpommin. Muistikyvyissä on siis myös yksilöllisiä eroja.
Hyvin usein kuulen kysyttävän, voidaanko ihmiset jakaa eri muistityyppeihin, esimerkiksi visuaalisiin tai auditiivisiin henkilöihin. Onhan niin, että joidenkin on helppo oppia vaikka uusia nimiä ja toisille taas voi tuottaa vaikeuksia muistaa reittejä ja paikkoja. Yksilöllisten erojen taustalla voi olla tietoihin, kokemuksiin tai opiskelutaitoihin liittyviä syitä. Kyse voi olla myös työmuistiin liittyvistä tekijöistä. Jotkut voivat kärsiä erityisistä muistiongelmista, jolloin esimerkiksi kertaileminen ei ole yhtä sujuvaa kuin toisilla, sanat ja kirjaimet eivät pysy mielessä oikeassa järjestyksessä tai pysyvien muistijälkien syntymiseen tarvitaan tavallista enemmän harjoittelua.
Erojen ilmeneminen
Eri työmuistiongelmat voivat tulla esiin hyvin erilaisissa tehtävissä: motorisen toiminnan ohjauksessa, laskutoimitusten hahmottamisessa, luetun ymmärtämisessä, kellonaikojen oppimisessa. Lapsilla ja uusissa asioissa tällaiset erityisongelmat korostuvat, koska on hyvin vähän aikaisempaa tietoa, jonka avulla voisi kiertää työmuistin rajoituksia. Tällöin kertailemisessa joudutaan tukeutumaan lähinnä puutteellisiin työmuistiresursseihin. Muistin ja oppimisen vaikeuksiin liittyen on tarjolla paljon hyödyllistä tietoa, tukea ja ratkaisuja esimerkiksi Kuntoutussäätiössä ja Niilo Mäki Instituutissa (www.opioppimaan.fi, www.nmi.fi/).
Jos muistaminen ja oppiminen vaikuttaa olevan hankalampaa kuin tavallisesti, asiaa kannattaa selvittää.
Muistin erityisvaikeuksiin on kehitetty ratkaisuja, jotka helpottavat oppimista ja työtehtävien hoitamista.
Erojen huomioiminen
Yksilölliset muistierot voivat toki myös tehdä muistamisesta tai oppimisesta erityisen helppoa. Esimerkiksi hyvä suoriutuminen kielellisen työmuistin tehtävissä ennustaa kykyä oppia hyvin vieraita kieliä. Suoritustaso kuvallista ja avaruudellista hahmottamista vaativassa työmuistitehtävässä puolestaan kertoo, onko kyseistä henkilöä järkevää valita lentäjäkoulutukseen, jossa lentotaidon oppimisen ja harjoittamisen kannalta on tärkeää pystyä hahmottamaan hyvin tila- ja paikkainformaatiota. Yksilölliset muisti- ja tiedonkäsittelykyvyt onkin syytä ottaa huomioon, kun valitaan henkilöitä erityisen vaativiin koulutuksiin ja tehtäviin, jotta valitut pystyvät oppimaan tehtävät riittävän nopeasti ja hallitsemaan ne paremminkin kuin hyvin.
Työmuistin yksilöllisten erojen ymmärtäminen auttaa kehittämään myös laitteita ja työympäristöjä sellaisiksi, että niissä voidaan ottaa huomioon henkilön yksilölliset kyvyt ja rajoitukset ja näin tukea ihmisen toimintakykyä. Yleisohjeena voidaan sanoa, että jos muistissa on erityisongelmia, oppimiseen tarvitaan usein huomattavasti enemmän toistoja ja harjoittelua ja muisti voi olla erityisen altis häiriintymään. Kyse ei kuitenkaan välttämättä ole pysyvistä yksilöllisistä kykyeroista, vaan jotkut oppimisen ongelmat väistyvät tietojen ja taitojen karttuessa.