Ikä ja muisti - oppiiko vanha koira uutta?
Monilla on kokemusta siitä, että omat tai sukulaisten ja tuttavien muistiongelmat lisääntyvät iän myötä. Myös tutkimustulokset viittaavat siihen, että muistamisessa näyttäisi tapahtuvan ryhmätasolla heikkenemistä iän myötä. Yleensä henkilöllä eivät kuitenkaan heikkene kaikki muistikyvyt, esimerkiksi kiteytyneitä säilömuistin tietoja ja taitoja vaativissa muistitehtävissä suoritus yleensä paranee iän eli kokemusten myötä. Muistin heikkenemistä onkin iän myötä nähtävissä lähinnä työmuistia kuormittavissa tehtävissä ja tilanteissa, joissa joudutaan tekemään useita asioita yhtäaikaisesti, oppimaan uutta nopeasti ja joissa ei voi juuri hyödyntää aikaisemmin opittua.
On kuitenkin tärkeää muistaa, että ikätutkimuksissa on tarkasteltu suoriutumista ryhmätasolla. Yksilötasollakin muisti voi iän myötä heikentyä, mutta se voi myös pysyä samalla tasolla tai parantua. Ikä sinänsä selittää vain murto-osan, noin 10 prosenttia, ihmisen suoriutumistasosta muistitehtävässä. On siis hyvin paljon yli 60-vuotiaita, jotka pärjäävät paremmin kuin keskiverto kaksikymppiset, jopa nopeutta vaativissa tehtävissä. Ikä itsessään ei siis ennusta, kuinka hyvin ihmisen muisti toimii! Kaiken ikäiset oppivat uutta ja hyvässä muistissa on enemmän kyse yksilöllisistä taidoista ja kyvyistä kuin iästä.
Laatu ja määrä
Vasta viime vuosina on nostettu esiin, että ikäryhmien muistamiseroissa voi olla kysymys pikemminkin laadullisista kuin määrällisistä eroista. Muistitestit eivät välttämättä motivoi iäkkäitä yrittämään parastaan. Kun muistitehtävistä tehdään mielekkäämpiä eikä testata vain sanatarkkaa muistamista, ikäryhmien väliset erot pienenevät huomattavasti.
Nuoremmat saattavat innostua yrittämään parastaan, kun tehtävänä on kertoa tutkijan juuri kertoma tarina samalle tutkijalle itselleen. Iäkkäämpien muistaminen sen sijaan parani eräässä tutkimuksessa lähes nuorempien tasolle, kun tehtävänä oli kertoa sama tarina jollekin toiselle henkilölle eikä tutkijalle: mitä järkeä nyt on kertoa tarinaa ihmiselle, joka sen jo tietää.
Eri-ikäisten eri elämäntilanne ja erilaiset tavoitteet tekevät muistamisestakin erilaista. Nykyiset muistitestit eivät välttämättä tavoita kaikkia niitä tiedonkäsittelyn kykyjä ja taitoja, joissa iäkkäät pärjäävät keskimäärinkin nuoria paremmin.
Samat muistin ja oppimisen periaatteet toimivat kaiken ikäisillä, joten muistia voi kehittää läpi elämänkaaren.
Kun ikää kertyy, varmista etteivät kuulo- ja näköongelmat ja ylimääräiset häiriötekijät estä hyvää muistamista.
Monia vaikuttavia tekijöitä
Joskus huonossa muistisuorituksessa voi olla kyse niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin näkö- ja kuulokyvyn heikkenemisestä iän myötä: on vaikea muistaa asioita, joita ei ole kunnolla edes nähnyt tai kuullut! Iän myötä lisääntyvät sairaudet ja lääkitys niiden hoitamiseksi saattavat nekin selittää iäkkäiden muistiongelmia. Monet ovat kertoneet, että erityisesti nimien muistaminen heikkenee heti eläkkeelle jäätyä. Osaselitys tällaisille kokemuksille saattaa olla siinä, että kun nimiä ei tarvitse enää oppia samaan tahtiin kuin työelämässä, muistitaidot heikkenevät.
Suhtautuminen
Ihminen oppii uutta myös vanhana, ja unohtamisia sattuu ja tapahtuu myös nuoremmille. Usein vain kiinnitämme huomattavasti enemmän huomiota iäkkäiden ihmisten kuin nuorien unohteluihin. Tietyn iän jälkeen alamme kutsua itseämme ja muita dementikoiksi, kun muisti pettää. Nuorempana emme välttämättä kiinnitä edes huomiota muistiongelmiin tai ajattelemme olevamme hajamielisiä professoreita, jos emme jotakin muista. Normaaliin terveen ihmisen ikääntymiseen ei siis kuulu muistikykyjen äkillinen romahtaminen.