Jos en silti muista mitään
Kaikissa muistiongelmissa ei ole kyse vain tavanomaisista muistin rajoituksista tai tehtävän vaikeudesta, joihin voidaan puuttua vähentämällä tehtävän vaatimuksia. Kyse voi olla myös ihmisen kiinnostuksesta ja käsityksistä. Ilman motivaatiota ei jaksa kovinkaan pitkään paneutua tehtävään, jolloin oppiminenkaan ei voi edistyä. Myös käsitys oman muistin toimintakyvystä ja oppimiskyvystä voi toimia itseään toteuttavana ennusteena: jos olemme vakuuttuneita siitä, että ikäihmisenä ei voi enää oppia, saatamme lyödä hanskat tiskiin, jolloin oppimiseen ei ole edes mahdollisuuksia. Samoin kuin motivaatio ja asenteet vaikuttavat yleisesti toimintaamme, on niillä tärkeä merkitys myös siinä, miten hyvin pärjäämme muistia vaativissa tehtävissä.
Stressi ja uupumus
Joskus muistiongelmat ja -häiriöt voivat jatkua pitkäänkin, mutta silti niistä on mahdollista palautua, eli ne ovat vain toiminnallisia, ohimeneviä ja hoidettavia. Silloin kyse ei ole varsinaisesta muistisairaudesta, vaan pitkään jatkuneesta kuormituksesta, joka näkyy myös muistin toiminnassa. Sekä pitkäkestoinen että akuutti stressi vaikuttavat ihmisen kykyyn käsitellä tietoa ja voivat näin olla muistihäiriöiden syynä. Samoin liian vähäinen nukkuminen syö ihmisen kykyä käsitellä tietoa tehokkaasti. Huonosti nukutut yöt ja kasautuva univaje voivat tulla muistia vaativissa tehtävissä esiin hidastumisina ja virheinä.
Vaikeat elämäntilanteet, mielialaongelmat, masennus, sairaudet ja monet lääkkeet vievät voimia. Jos asiat eivät jaksa kiinnostaa tai mielessä on huolia, on hyvin vaikea kohdentaa huomiota muistettaviin asioihin. Tällaisissa ongelmissa ei siis ole kyse muistin huonosta toimintakyvystä sinänsä. Kyse on pikemminkin siitä, että muistia vaativissa tehtävissä on vaikea pärjätä hyvin, jos voimat eivät riitä huomion kohdentamiseen, kertailemiseen tai tehokkaiden muistikeinojen käyttämiseen.
Muistisairaus
Kognitiivisen toimintakyvyn heikkeneminen ja muistiongelmat voivat olla merkki myös etenevästä häiriöstä, joka johtaa Alzheimerin tautiin tai muuhun dementiasairauteen. Usein näissä tapauksissa läheiset huomaavat muistiongelmat jo ennen kuin sairastunut itse. Lääketieteellä on keinoja puuttua eteneviinkin muistihäiriöihin, ja niiden kehittymistä voi hidastaa.
Jatkuvien muistiongelmien syyt kannattaa selvittää:
- onko kyse alkavasta muistisairaudesta, jota tulisi hoitaa
- onko syynä motivaatio-ongelmat, vaikea elämäntilanne, masennus, univaje, stressi tai terveysongelmat, joihin tulisi puuttua?
Muistiongelman selvittely
Omasta muistista on syytä huolestua, kun unohtaa tärkeitäkin asioita toistuvasti tai jos sovitut asiat, joista joku muistuttaa, tuntuvat aivan uusilta. Samoin jos täytyy jatkuvasti opetella uudestaan jokin toistuvakin uusi asia, kuten uuden television käyttäminen, tai arjessa selviytyminen tuottaa jatkuvasti ongelmia. Muistikeskuksen sivuilla voi tutustua muistitesteihin ja kyselyihin, joiden avulla voi arvioida, olisiko syytä hakea apua omiin tai läheisen muistiongelmiin (www.muisti.com). Muistiliitto tarjoaa tietoa muistisairauksista sekä ohjeita ja vertaistukea (www.muistiliitto.fi).