Muisti kiinnostaa
Muistiin liittyvät kysymykset näyttävät kiinnostavan lähes kaikkia, iästä riippumatta. Omakohtaisten kysymysten lisäksi useimmat kaipaavat muistiin liittyvää tietoa myös työssään. Muistin toiminta ei kiinnosta vain psykologeja, vaan lukuisten muidenkin alojen ammattilaiset kokevat tarvitsevansa tietoa muistin toimintaperiaatteista, muistin rajoituksista, muistin kuormittumisesta ja muistin parantamisesta.
Olen kuullut lukemattomia muistiin liittyviä kysymyksiä, kuten heikkeneekö muisti vääjäämättä iän myötä; miksi ihmiset voivat muistaa saman tapahtuman aivan eri tavalla; miksi uuden tuttavuuden nimi unohtuu niin helposti; entä miksi joskus joutuu palaamaan takaisin toiseen huoneeseen muistaakseen, mitä tuli hakemaan? Tässä kirjassa esiteltävät tutkimukseen perustuvat muistin toiminnan periaatteet ovat sellaisia, joita voidaan yleistää monenlaisiin käytännön kysymyksiin.
Tämän kirjan muistitauluissa annetaan käytännön ohjeita ja vinkkejä.
Muistitutkimus
Muisti on tiedon hetkellistä ja pitkäaikaista säilyttämistä, kertaamista ja muokkaamista. Muistin tutkijoiden tavoitteena on tarkentaa teoriaa ihmisen muistin rakenteista ja toimintaperiaatteista. Tästä syystä muistia on tutkittu paljon hyvin pelkistetyillä ja yksinkertaisilla kokeilla. Useimmat yksinkertaisissa tilanteissa saadut tulokset kuvaavat kuitenkin hyvin muistin toimintaa vaativammissakin tehtävissä, joissa tulee oppia laajoja asiakokonaisuuksia. Vaativatkin tehtävät edellyttävät, että muistin perusasiat toimivat.
Tieteellinen kokeelliseen menetelmään perustuva muistitutkimus alkoi systemaattisesti vasta 1800-luvun lopulla, jolloin muistitutkimuksen isä Hermann Ebbinghaus julkaisi kirjan tutkimuksistaan. Niistä erityisesti unohtamiseen liittyvät tulokset tunnetaan yhä. Ihmisen muistia ja tiedonkäsittelyä on tutkittu järjestelmällisesti ja laaja-alaisesti kuitenkin vasta 1950-luvun loppupuolelta saakka.
Vaikka muistin toiminnasta tiedetään jo paljon, kaikkiin kiinnostaviin kysymyksiin ei ole vielä valmiita vastauksia. Joitain kiinnostavia käytännön kysymyksiä ei ole tutkittu, koska niitä on vaikea muuttaa tutkittavaan muotoon tai kysymykset eivät ole laajemmassa mittakaavassa tärkeitä. Viime vuosina muistitutkimuksessa on paitsi tarkennettu käsitystä muistin toimintaperiaatteista, myös tutkittu muistia arkielämän tilanteissa ja oppimisessa.
Muistijärjestelmän ominaisuudet on päätelty pääasiassa sen perusteella, kuinka nopeasti ja tarkasti ihmiset suoriutuvat erilaisissa muistitehtävissä. Kuva ihmisen muistin toiminnasta on selkiytynyt myös tutkittaessa muistihäiriöitä ja -sairauksia ja niihin liittyviä aivoalueita ja -mekanismeja.
Muistitoimintoja on myös mallinnettu tietokoneella, jolloin on jouduttu määrittelemään hyvin tarkasti muistin toimintamekanismeja, jotta kone voisi toimia niiden mukaan. Tieto muistin toiminnasta perustuukin useisiin toisiaan täydentäviin lähestymistapoihin, joilla kullakin on omat vahvuutensa ja puutteensa. Kun teoriat muistin toiminnasta tarkentuvat, tutkijat pystyvät vastaamaan yhä useampaan myös arkielämän kannalta kiinnostavaan kysymykseen.