Kiusaaminen ja epäasiallinen kohtelu
Työpaikalla tapahtuvalle jatkuvalle kielteiselle kohtelulle annettiin nimi, ja se määriteltiin suomalaisessa työelämässä 1990-alussa. Se helpotti joidenkin elämää. Ensin puhuttiin henkisestä väkivallasta työssä. Monet kokivat väkivalta-sanan voimakkaana. Kuitenkin ihmiset, jotka olivat työpaikallaan joutuneet jatkuvan loukkaamisen, mitätöinnin tai muun kielteisen käyttäytymisen kohteeksi, eivät pitäneet väkivalta-sanaa yliampuvana.
Sana työpaikkakiusaaminen yleistyi 1990-luvun puolivälissä. Koulukiusaamisesta oli puhuttu pitkään, ja monet kokivat, että kiusaaminen-sana kuvaa hyvin tilannetta, jonka kohteena he ovat työpaikallaan. Myös piinaaminen kuvaa hyvin ihmisten kokemuksia.
Työturvallisuuslaissa (738/2002, § 28; laki voimaan vuoden 2003 alussa) käytetään sanoja häirintä ja muu epäasiallinen kohtelu. Nykyisin kielteisestä käyttäytymisestä tai kielteisen käyttäytymisen kohteeksi joutumisesta käytetään työpaikoilla kaikkia näitä sanoja. Monien sanojen käyttö on hämmentävää. On vaikea sanoa, tarkoittavatko puhujat eri sanoilla samaa asiaa. Onko henkinen väkivalta rajumpaa kuin epäasiallinen kohtelu? Vivahde-eroja varmaan on.
Työpaikalla epäasiallisesta kohtelusta on helpompi puhua kuin kiusaamisesta.
Kiusaamisen kohteena työpaikallaan kokee olevansa 4–5 % palkansaajista eli jopa 120 000 ihmistä. Kiusaamista koetaan kuntasektorilla useammin kuin yksityisellä sektorilla. Keskimääräistä useammin kiusaamista raportoidaan sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä opetustyössä.
Perkiö-Mäkelä ym. 2006.
Eräässä tuhansia eri alojen työntekijöitä koskevassa tutkimuksessa vain noin joka kolmas vastanneista ei ollut kokenut minkäänlaista kielteistä käyttäytymistä viimeksi kuluneiden kuuden kuukauden aikana. Ajoittain ilmenevän epäasiallisen ja ei-toivottavan käyttäytymisen kohteeksi joutuminen työpaikalla oli hyvinkin tavallista. Työhön kohdistuvan kritiikin tai kielteisen kohtelun kohteena oli lähinnä silloin tällöin ollut noin joka neljäs. Varsinaisesti kiusaamisen uhreja olivat ne, joihin oli kohdistunut vähintään kerran viikossa useammanlaista kielteistä käyttäytymistä. Heitä oli 3 % kaikista tutkituista.
Notelars ym. 2006.
Mikä on kiusaamista?
"Teenpä mitä vaan tämä ei lopu!"
Ihmisten mielikuvat siitä, mikä on henkistä väkivaltaa, mikä kiusaamista tai epäasiallista käyttäytymistä ja häirintää vaihtelevat jonkin verran. Yhtä, yhteisesti sovittua määritelmää kiusaamiselle ei ole. Yhteistä eri määrittelyille on, että kiusaamisella tarkoitetaan tilannetta, jossa joku joutuu toistuvasti ja pitkän aikaa kielteisen, loukkaavan tai alistavan käyttäytymisen kohteeksi.
Kiusaamista ei pääsääntöisesti ole yksittäinen kielteinen vuorovaikutustilanne. Kiusaaminen on tapahtumaketju, jonka kuluessa kielteisen kohtelun kohteeksi joutunut ajautuu tilanteeseen, jossa hän kokee olevansa avuton ja puolustuskyvytön.
Työturvallisuuslaissa (738/2002, 28 §) ei määritellä, mitä häirinnällä ja muulla epäasiallisella kohtelulla tarkoitetaan.
Häirintää ja epäasiallista kohtelua ei määritellä niiden moninaisuuden vuoksi ja siksi, että ne yleensä ovat tunnistettavissa. Myös laki viittaa jatkuvuuteen ja säännöllisyyteen. Soveltamisoppaan mukaan häirintä on esimerkiksi sanoin, toimin tai asentein loukkaavaa käyttäytymistä, joka jatkuvana tai säännöllisenä aiheuttaa haittaa tai vaaraa kohteen terveydelle. Epäasiallinen kohtelu voi taas olla esimerkiksi henkilön työsuorituksen jatkuvaa ja perusteetonta arvostelua, mustamaalaamista tai työyhteisöstä eristämistä.
Kuka kiusaa ja ketä?
Kiusaaja on useimmin työtoveri, toiseksi yleisimmin oma esimies. Usein kiusaajia, ainakin tapahtumien alkuvaiheessa, on vain yksi, joskus kaksi tai kolme. Joskus työntekijä kokee, että koko työyhteisö on häntä vastaan. Tällöin tilanne on saattanut jatkua jo pitkään ja laajentua ajan kuluessa.
Joskus on myös tilanteita, joissa yhdellä epäasiallisesti ja kiusaavasti käyttäytyvällä on kerralla yksi henkilö kiusaamisensa kohteena, mutta kohde vaihtuu ajoittain tai kiusaamisen kohteina voi olla samanaikaisesti useita henkilöitä. Tällainen tilanne voi olla kohteeksi joutuneille helpottavampaa kuin se, että joutuu olemaan ainoana häirinnän kohteena. On myös tilanteita, joissa useat tai jopa kaikki työyhteisön jäsenet kokevat olevansa yhden työtoverinsa piinaamia.