Kiusaajaksi nimittäminen järkyttää
"Minäkö muka kiusaan?!"
Myös kiusaajaksi nimittäminen voi aiheuttaa järkytyksen.
Kiusaajiksi nimitetty kokee sen usein suurena loukkauksena ja kiusaajaksi nimittäminen nostattaakin syytetyssä usein voimakkaan puolustautumistarpeen ja -reaktion.
Kiusaajaksi nimittämistä on vaikea ottaa vastaan, koska kiusaaminen mielletään usein tahalliseksi toisen vahingoittamiseksi mikä ei ole hyväksyttävää. Työntekijä tai esimies voi myöntää huutaneensa, vinoilleensa tai käyttäytyneensä jotenkin muuten epäasiallisesti tai jopa loukkaavasti työtoveriaan kohtaan, mutta tahallista toisen vahingoittamista on useimpien mahdotonta myöntää.
Ihminen ei aina tunnista omassa käyttäytymisessä piirteitä, jotka joku kokeekin epäasiallisena. Esimerkiksi työyhteisössä, jossa tehtäväkuvat olivat epäselvät ja esimies työskenteli fyysisesti kaukana, pitkään työyhteisössä työskennellyt työntekijä oli vähitellen alkanut jaella työtehtäviä ja käskeä muita. Kun yksi työyhteisön jäsen alkoi syyttää häntä pomottamisesta ja vähitellen kiusaamisesta, hän oli kovin ymmällään. Hän uskoi toimineensa kaikkien hyväksi. Joku voi siis olla kiusaaja tiedostamattaan ja kiusaajaksi nimittäminen tulla silloin täytenä yllätyksenä
Kiusaajaksi nimittäminen leimaa kiusaajan syylliseksi ja kiusatuksi joutunut on silloin uhri. Tällainen vastakkainasettelu voi vaikeuttaa tilanteesta puhumista ja sen selvittämistä.
Epäasiallisesta käyttäytymisestä ja kiusaamisesta on kuitenkin puhuttava.
Työturvallisuuslaki velvoittaa jokaisen käyttäytymään asiallisesti: ”Työntekijän on työpaikalla vältettävä sellaista muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa heidän turvallisuudelleen tai terveydelleen haittaa tai vaaraa.”
Työturvallisuuslaki 18 § 3. mom.