Epätyydyttävät työolot altistavat kiusaamiselle

Kiusaamisen juuret liittyvät varsin usein tavalla tai toisella työhön, työn tekemiseen, työjärjestelyihin, työyhteisön toimintatapoihin tai esimiestyöhön. Kiusaamista syntyy keskimääräistä useammin sellaisissa yhteisöissä, joissa

• työntekijät eivät tiedä, mitä heiltä odotetaan; tehtävät ja vastuut ovat epäselvät
• tiedonkulku tökkii
• työntekijät kokevat, että heitä ei kuunnella
• työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet ovat vähäiset
• työtä on jatkuvasti liian paljon
• työ on äärimmäisen vaikeaa
• työn tekemiseen liittyvistä toimintatavoista ei ole sovittu riittävästi
• työpaikalla on uhkaa, epävarmuutta ja epätietoisuutta sisältäviä muutoksia
• työntekijät kilpailevat keskenään
• työntekijät ovat tyytymättömiä esimiestyöhön
• työpaikalla on yleisesti huono työilmapiiri
• työntekijöillä on runsaasti stressiä.

Hankaluudet työn tekemisessä aiheuttavat stressiä ja turhautumista. Jos ongelmiin ei puututa, stressi, turhautuminen ja kielteiset tunteet alkavat kasvaa. Vähitellen ajaudutaan tilanteeseen, jossa ongelmat synnyttävät ristiriitoja ja jännitteitä työntekijöiden välille ja kielteiset tunteet muuttuvat kielteiseksi käyttäytymiseksi toisia kohtaan. Tällaisessa tilanteessa yksi tai useampi työntekijä voi alkaa kokea tulevansa kiusatuksi. Kun tällaiset kiihkeät kon?iktit ajautuvat kiusaamiseen, puhutaan kiistaan pohjaavasta kiusaamisesta.

Jos työyhteisön ongelmia ei käsitellä, yhteisö voi myös "valita" syntipukin, jota aletaan kohdella epäasiallisesti, koska hän on syyllinen työyhteisön ongelmiin.