Yksilölliset motiivit ja ominaisuudet kiusaamisen taustalla
Kiusaajan tavoitteet
Riistävästä kiusaamisesta puhutaan, kun kiusaavan tai epäasiallisen käyttäytymisen laukaisijana ovat yksilölliset motiivit, tarpeet, ominaisuudet tai ennakkoluulot.
Taustalla voi olla esimerkiksi kiusaajan tavoite viedä toiselta työntekijältä tämän työtehtävät tai esimieheltä tämän esimiesasema savustamalla hänet ulos työpaikalta. Monet kokevat kateuden kiusaajan keskeiseksi motiiviksi.
Ennakkoluulot
Kiusatuksi voi myös joutua ennakkoluulojen uhrina. Kiusatuksi joutuva voi olla sosiaalisesti tilanteessa, joka altistaa häntä kiusaamiselle. Tällainen ennakkoluulo tai sosiaalinen erilaisuus kiusaamisen taustalla voi olla esimerkiksi uskonto, maahanmuuttajatausta, poliittinen kanta tai seksuaalinen suuntautuneisuus.
Joskus myös sukupuoli voi olla tällainen sosiaalinen riski. Esimerkiksi jos miesvaltaisessa työyhteisössä on yksi tai muutama nainen, heillä on keskimääräistä suurempi riski joutua epäasiallisen kohtelun kohteeksi.
Persoonallisuuden piirteet
Joskus ihmisen persoonallisuuden piirteet saavat hänet käyttäytymään työpaikalla epäasiallisesti ja loukkaavasti. Narsistisella esimiehellä voi olla hänen suosiossaan paistatteleva hovi ja toisaalta joukko työntekijöitä, joiden tekemisessä mikään ei kelpaa.
Yksityiselämä
Työpaikalla ilmenevän kiusaamisen taustalta löytyy joskus myös jokin yksityiselämän tilanne. Eräällä työpaikalla työntekijämiehen työtoveriinsa kohdistaman kiusaamisen taustalta löytyi nuoruuden kilpailu samasta tytöstä.
Voiko oma toimintani vaikuttaa?
Kun koulukiusaamista on tutkittu, on löydetty oppilaita, jotka omalla toiminnallaan herättävät tai laukaisevat muissa kielteistä käyttäytymistä. Heistä käytetään nimitystä provokatiiviset uhrit.
Joku voi myös huomaamattaan rikkoa työyhteisön kirjoittamattomia normeja ja joutua sen vuoksi sosiaalisen eristämisen tai jopa ajojahdin kohteeksi. Tällainen sosiaalisen normin rikkominen voi olla esimerkiksi esimiehelle kantelu. Työntekijä, joka menee kertomaan esimiehelle, että toinen työntekijä on jatkuvasti puoli tuntia kahvitauolla tai puhuu työaikana jatkuvasti yksityispuheluitaan, voi huomatakin olevansa työtovereidensa eristämä.
Työpaikallaan kiusaamista kokevien on todettu joskus olevan ei-kiusattuja useammin tarkkoja, kriittisiä, täsmällisiä, tiukasti säännöistä kiinni pitäviä tai sovinnaisia työntekijöitä, joskus myös ihmisiä, joilla ei ole täysin realistista kuvaa itsestään työntekijöinä.
Brodsky 1976, Coyne ym. 2000.
Kiusaamisen kohteeksi joutuneet ovat kokeneet myös liiallisen työn tekemisen, liian ahkeruuden olevan kiellettyä työpaikallaan. Vaikka tarkan työntekijän ominaisuudet eivät ole sinällään kielteisiä, ne voivat joissain tilanteissa nostattaa kielteisiä reaktioita muissa. Työpaikat ovat kuitenkin hyvin erilaisia ja se johtaako esimerkiksi tällainen toiminta kiusaamiseen, riippuu aina työyhteisön yleisestä ilmapiiristä ja työkulttuurista.
Kaikkiaan persoonallisuuden piirteet eivät yksinomaan selitä kiusatuksi joutumista. Joidenkin kiusatuksi joutuneiden persoonallisuuden pro?ili eroaa keskimääräisestä, mutta niin eroaa ei kiusatuksi tulleidenkin. (Glasø ym. 2007)
Kiusatulle
Pohdi, mitä kiusaamisen taustalla omalla kohdallasi saattaisi olla
- Millaisessa tilanteessa kiusaaminen mielestäsi alkoi?
- Millaisia taustoja tai syitä siihen mielestäsi on?
- Mitä kiusaajasi teki? Mitä teit itse?
- Olisitko voinut toimia jossain tilanteessa eri tavoin?
- Minkälaisia työhön, työn tekemiseen tai työympäristöön liittyviä ongelmia työpaikallasi on, jotka ovat voineet johtaa epäasialliseen kohteluun sinua kohtaan?
- Onko työpaikallasi tapahtunut jotain, joka on aiheuttanut jännitteitä tai selvittämättömiä ristiriitoja?
- Minkälaisena ihmisenä ja työntekijänä pidät itseäsi ja vastaavasti henkilöä, jonka koet kiusaavan sinua? Voisiko ristiriita juontua siitä, että olette hänen kanssaan erilaisia tai että toimintatapanne ovat erilaiset?