Kysymyksiä ja teemoja keskusteluun kiusaajaksi nimetyn kanssa

Kiusaamista kokeneen kuvaus tilanteesta:

• Kerrotaan, kuka syyttää henkilöä kiusaamisesta sekä minkälaisesta kiusaamisesta tai epäasiallisesta kohtelusta häntä syytetään. Minkälaisen käyttäytymisen kiusaamisesta syyttävä kokee kiusaamiseksi.

Kiusaajaksi nimitetyn näkemys tapahtumista:

• Minkälainen on hänen oma käsityksensä tapahtumista? Mitä hänen mielestään on tapahtunut?
• Miten kiusaajaksi nimetty kokee tilanteen?
• Millainen kiusaajaksi nimetyn suhde hänen omasta mielestään on kiusaamista kokeneeseen?
• Onko hänellä ollut ristiriitoja tai ongelmia kiusaamista kokeneen kanssa?
• Miten tilanne on kehittynyt, onko vuorovaikutus kiusaamisesta syyttävän kanssa muuttunut ajan kuluessa ja miten?

Suhde muuhun työyhteisöön:

• Millainen kiusaajaksi nimetyn suhde on muihin työyhteisön jäseniin?
• Onko joku muu tullut syyttämään kiusaamisesta? Jos on, milloin hän tuli ensi kertaa nimetyksi kiusaajaksi? Kuka nimitti?
• Onko hän milloinkaan aikaisemmin, esimerkiksi jossain toisessa työpaikassa, joutunut syytetyksi kiusaamisesta? Mitä tapahtui? Miten tilanne ratkesi?

Oma toiminta ja näkemys jatkosta:

• Onko kiusaamista kokenut tullut puhumaan asiasta kiusaamisesta syytetyn kanssa? Jos on, mitä tapahtui?
• Jos on tietoinen syytteistä, onko keskustellut niistä muiden esimerkiksi työtovereiden, työsuojeluvaltuutetun tai luottamusmiehen kanssa?
• Mikä on kiusaajaksi nimetyn käsitys tilanteeseen johtaneista tekijöistä, taustoista?
• Miten kiusaajaksi nimetyn mielestä tilanteessa olisi hyvä edetä?

Mikäli sovittu aika ei riitä, on päätettävä uusi aika jatkokeskusteluun mahdollisimman pian. Osapuolten kanssa on hyvä myös sopia, miten tilanteen käsittelystä informoidaan muuta työyhteisöä.

Vastauksen löytäminen kysymykseen "mistä oikein on kyse", ei aina ole kovin helppoa. Esimies saattaa osapuolten kanssa käymiensä keskustelujen jälkeen kaivata lisää tietoa ja näkökulmia. Siksi osapuolten kanssa on hyvä sopia keiden kanssa asiasta voi keskustella.

Tilanteen työstäminen

Usein käy niin, että eri osapuolten näkemykset ja tulkinnat siitä, mitä on tapahtunut ja onko jonkun käyttäytyminen kiusaamista, ovat hyvin erilaiset. Kiusaajaksi syytetty ei ehkä ollenkaan voi ymmärtää häneen kohdistuneita syytöksiä. Hänen mielestään kiusaamisesta syyttävä on käsittänyt väärin, tulkinnut väärin tai mitään kerrotun kaltaista ei ole koskaan tapahtunut. Tällaisessa tilanteessa esimiestä saattaa turhauttaa osapuolten haluttomuus ymmärtää toisiaan tai asettua toisen asemaan. Hän voi tuntea itsensä epätoivoiseksi tai kokea suoranaista raivoa voimattomuudestaan vaikuttaa tilanteeseen.

Joskus kiusaamisesta syytetty tunnistaa tilanteet ja myöntää toimineensa kuten on kerrottu, mutta ei koe käyttäytymistään epäasialliseksi tai kiusaamiseksi.

Myös esimiehen voi olla vaikea ymmärtää osapuolten tulkintoja tilanteesta ja sitä että näennäisesti samanlaiset tilanteet voidaan kokea niin eri tavalla. Yksilöllisen kokemuksen aitoutta ei kuitenkaan voi kyseenalaistaa.

Erilliskeskustelujen jälkeen

On hyvä ottaa itselleen aikaa jäsentää tilannetta ja käsitellä tilanteen herättämiä tunteita.

Vertais- tai asiantuntijatuki auttaa tilanteen jäsentämisessä.

Esimerkiksi työtoverit tai työsuojeluhenkilöstö voivat antaa tarpeen mukaan lisää tietoa ja erilaisia näkökulmia tilanteeseen. Jos kiusaamista kokenut on käynyt puhumassa tilanteesta työterveyshuollossa, hänen luvallaan voidaan olla yhteydessä myös sinne.

Johtopäätösten liian nopeaa vetämistä on syytä välttää.