Törmäysten taustat eivät aina selviä
Kiusaamista kokevan toipumisen kannalta on tärkeää, että hän saisi jonkinlaisen selityksen sille, mikä on johtanut siihen, että hän on joutunut kiusaamisen kohteeksi. Tilannetta selittävien taustojen löytäminen voi olla
ongelman ratkaisukeinojen kannalta tärkeää. Mikäli työntekijöiden välisen törmäyksen syyt ovat työn tekemiseen liittyvissä ongelmissa, niiden korjaaminen yleensä korjaa myös tilanteen.
Mikäli syyt eivät liity työhön ja työn tekemiseen vaan yksilöllisiin tekijöihin, voi niiden tunnistaminen olla vaikeaa, eikä se aina ole tarpeenkaan. Esimiehen tehtävä on tällöin vain selkeästi todeta, millainen käyttäytyminen ei ole hyväksyttävää ja asettaa epäasiallisesti käyttäytyvän työntekijän käyttäytymiselle selkeät rajat.
Onko kyse kiusaamisesta?
Aina palaverissa ei tulla yhteiseen johtopäätökseen tai tulkintaan siitä, mitä oikeastaan on tapahtunut, onko kiusaamista ilmennyt vai ei. Tästä huolimatta yhteinen keskustelu lisää asianosaisten ymmärrystä siitä, mitä on tapahtunut ja miksi.
Mikäli kiusaamista on ilmennyt, esimies toteaa, että epäasiallinen tai kiusaava kohtelu ei ole hyväksyttävää ja että sen täytyy loppua. Lisäksi etsitään ratkaisut kiusaamisen mahdollistaviin tai sitä ylläpitäviin tekijöihin, esimerkiksi työnjaon ongelmiin eli sovitaan niistä asioista ja toimintatavoista, jotka on syytä muuttaa, jotta vastaavia tilanteita ei enää synny.
Jos esimiehen arvion perusteella kiusaamista ei ole ilmennyt, vaan kyse on esimerkiksi väärinkäsityksestä tai muuten törmäyksestä ihmisten välillä mutta ei kiusaamisesta, tämä todetaan selvästi. Vaikka kiusaamista ei olisi tapahtunut, voi työssä tai työyhteisössä kuitenkin olla asioita, jotka ovat johtaneet ihmisten välisiin jännitteisiin, jotka puolestaan ovat johtaneet siihen, että joku on kokenut tilanteen kiusaamisena. Siksi myös tällaisessa tilanteessa on hyvä arvioida ja sopia yhdessä mitä työyhteisön tilanteessa ja työjärjestelyissä pitäisi muuttaa, jotta yhteentörmäyksiä ei synny eikä kenenkään hyvinvointi vaarannu.