Työstä ja tarkkaavaisuudesta

Tilannetietoisuus ja työtilanteen kokonaisuus

Työstä ja tarkkaavaisuudesta
14.11.2016
Pekka Kuikka ja Teemu Paajanen

Tilannetietoisuus-käsite tarjoaa laaja-alaisen näkökulman työssä tarvittavan tarkkaavaisuuden ja monitehtävätilanteiden tarkasteluun. Tilannetietoisuuden käsite havainnollistuu, kun ajatellaan esimerkiksi paperitehtaan valvomon, lennonjohdon tai maantieliikenteen ammattikuljettajan työtä. Näissä töissä on jatkuvasti pidettävä yllä ymmärrystä työtilanteen kokonaisuudesta, eli koko tuotantoprosessin, laajan ilmatilan ja moniosaisen liikennetilanteen kokonaisuudesta.

Tilannetietoisuus on aktiivinen kognitiivinen valmiustila, jossa jatkuvasti päivitetään ymmärrystä siitä, mitä on aiemmin tehty ja mitä seuraavaksi on tehtävä. Käytännössä työntekijä seuraa tapahtumien etenemistä useasta "tietoikkunasta", joilla tarkoitetaan tässä paitsi oikeita ikkunoita myös esimerkiksi mittareita, näyttöpäätteitä ja taustapeilejä. Kysymys on samasta asiasta, jota liikenteestä puhuttaessa kutsutaan ennakoivaksi ajamiseksi: liikenneympäristöä havainnoidaan eri suunnista tavoitteena valmius toimia liikennetilanteen todennäköisimpien muutosten mukaan.

Monissa ammateissa tarvitaan tarkkaavaisuuden hyvää virittymistä kokonaistilanteen havainnointiin ja mieltämiseen sekä tarvittaviin ratkaisuihin. Joissakin työtehtävissä havaintoja ja tietoja voidaan koota päätösten pohjaksi ns. ajan kanssa ja myös muistiinpanoja hyödyntäen. Vaativimmissa hyvää tilannetietoisuutta edellyttävissä töissä kysymys on erityisosaamista vaativista tehtävistä, joissa tilannetietoisuuden tulee myös olla työryhmän yhteisesti jakama. Tällaista jaettua koko ajan päivittyvää ymmärrystä kokonaisuudesta ja osatekijöiden merkityksestä tarvitaan esimerkiksi vaativassa leikkauksessa tai atomivoimalan kriisitilanteen hallinnassa. Tarkkaavaisuudella on tällöin sosiaalinen puolensa: koko työryhmän on jaettava valpas ymmärrys työtilanteesta.

Tilannetietoisuuden taso liittyy työtehtävän osaamiseen. Kokeneen työntekijän tarkkaavaisuus kohdentuu sopivassa suhteessa siihen, miten eri "tietoikkunoissa" seurattavissa olevat erilaiset osatapahtumat muuttuvat. Kokeneella työntekijällä on käytössään joustavia tieto- ja taitomuistiin tallentuneita toimintamalleja, jotka ohjaavat häntä tarkastamaan "tietoikkunoiden" tilannetta sopivin väliajoin sen mukaan, miten tärkeitä asiat ovat suhteessa kokonaisuuteen. Esimerkiksi valvomotyössä joitakin mittareita tai näyttöjä on syytä tarkkailla tiheämmin kuin toisia. Tilannetietojen päivittäminen hitaita muutoksia kuvaavista tietoikkunoista voidaan tehdä harvaan tahtiin, mutta nopeasti muuttuvia prosesseja kuvaavista näytöistä ja mittareista on etsittävä tietoja tiheämmässä tahdissa.