Liian korkea vireystila
Kiireen yhteydessä voidaan tarkastella myös korkeaksi kohonneen vireystilan vaikutusta. Vireystila voi olla liian korkea esimerkiksi kovan työkiireen aiheuttaman jännityksen ja suorituspaineiden takia. Korkean vireys- ja valmiustilan vaikutus kognitiivisista tehtävistä suoriutumiseen on yhteydessä toimintojen osaamiseen. Vahvasti harjaantuneet yksinkertaiset kognitiiviset toiminnot voivat tehostua kohonneen vireyden avulla. Toisaalta vasta opetteluvaiheessa oleva toiminta tai monimutkainen ongelmanratkaisu ja päätöksenteko pääsääntöisesti kärsivät liian korkeasta vireystilasta.
Kohonneen vireyden rinnalla puhutaan myös liian korkeasta aktivaatiotasosta: olemme tällöin normaalia voimakkaammassa valmiudessa reagoimaan tavalla tai toisella. Korkeaksi nousseen aktivaatiotason aikana suoritusnopeus usein kasvaa mutta havaitseminen kaventuu. Korkea aktivaatiotaso altistaa reagoimaan turhan nopeasti ja hätiköidysti. Olemme tavallista valmiimpia toimimaan tehokkaasti, mutta oikean tekemisen kohteen valinta ei niin onnistukaan havainnoinnin kaventumisen tai virheellisen suuntautumisen takia.
Todistajan psykologia ja pistooliefekti
KOHONNEEN VIREYSTILAN ja tunne-elämyksen merkityksestä tarkkaavaisuudelle kertoo oikeuspsykologiassa rikosten todistajilla havaittu niin sanottu "pistooliefekti". Väkivallan uhka tai väkivaltaisen ryöstön näkeminen herättää voimakkaita tunteita, virittää elimistön aktivaatiota ja voi usein jättää hyvinkin vahvoja muistikuvia tapahtuneesta. Vaikka intuitiivisesti voisi ajatella, että järkyttävän tai pelottavan tapahtuman näkeminen lähinnä häiritsisi tiedonkäsittelymme toimintaa, on tällaisen stressitilan havaittu pikemminkin tehostavan muistijälkien syntymistä.
Neurobiologisesti voimistunut muistijäljen syntyminen selittyy tunnesäätelystä vastaavien aivoalueiden (mm. amygdala-tumake) ja aivojen tiettyjen muistirakenteiden (mm. hippokampus) voimakkaista vastavuoroisista yhteyksistä. Ongelmia aiheuttaa kuitenkin se, että emme voimakkaan tunnetilan aikana pysty tietoisesti suuntaamaan tarkkaavaisuuttamme. Rikoksen selvittämisen kannalta hyödyllistä tietoa olisi ryöstäjän ulkonäkö, mutta todistajan tarkkaavaisuus voikin olla suuntautunut tilanteen uhkaavimpaan yksityiskohtaan. Todistajalla voi olla tarkkoja muistikuvia esimerkiksi pistoolin yksityiskohdista tai jostain muusta rikostutkinnan kannalta vähemmän tärkeästä asiasta.