Puheääniä musiikin taakse

Reagoimme yleensä herkästi, kun kuulemme oman nimemme keskellä hälyä. Myös muu puhe herättää huomiomme, vaikka se olisi vieraskielistäkin. Näin tapahtuu vaikka emme kuulisi muiden puheesta kuin jonkin lyhyen katkelman. Huomion herkkä suuntautuminen puheviestintään on pohjimmiltaan tarkoituksenmukaista ja biologian ohjaamaa – on paljon syitä, miksi meidän kannattaa olla virittyneitä kanssaihmisten "puhetaajuuksille" ja oman nimemme kuulemiseen. Pohjimmiltaan hyödyllisestä toimintavalmiudesta voi kuitenkin tulla haitallinen, jos emme tarvitse käsillä olevassa työtehtävässämme ajatuksenvaihtoa muiden kanssa.

Puhetta on vaikea sulkea pois tarkkaavaisuuden piiristä. Toisen ihmisen puheen ei tarvitse olla edes kovaäänistä, vaan häiriövaikutuksen aiheuttaa jo se, että ääni tunnistetaan puheeksi. Kun esimerkiksi avotoimistossa tai useamman ihmisen jakamassa työhuoneessa kuuluu keskustelua, kuullut sanat herättävät herkästi mielessämme mielikuvia. Ajatuksemme saattaa syrjähtää tahtomattamme puheen kuunteluun tai puheen sisällön herättämien mielikuvien ajatteluun.

On olemassa tutkimustietoa siitä, että taustaäänet (muut kuin puhe tai puheeksi tulkittavissa olevat äänet) saattavat jopa tehostaa tarkkaavaisuutta. Esimerkiksi miellyttävä taustamusiikki peittää turhia häiriöääniä, parantaa mielialaa sekä pitää yllä vireyttä ja ympäristön havainnoinnin valppautta. Kuitenkin laulamista, laulun sanoja, sisältävä musiikki voi toimia päinvastoin eli aiheuttaa samanlaista häiriötä kuin pelkän puheen kuuleminen.

Työtiloja suunniteltaessa olisi tarkkaavaisuuden näkökulmasta tärkeä huomioida kuulokynnykseen liittyvät desibelirajat, äänilähteiden etäisyydet sekä näköesteet ja ääntä imevät materiaalivalinnat. Ilmastointilaitteista lähtevä ääni toimii usein automaattisesti hyvänä häiriöääniä peittävänä taustaäänenä, mutta joissain tapauksissa voi olla tarpeen käyttää myös erillisiä hiljaisen taustaäänen tuottamiseen kehitettyjä laitteita.