Tarvitsemme hyvälaatuista yöunta

Jokainen ihminen tarvitsee riittävästi hyvälaatuista syvää ja katkeamatonta unta, mieluiten normaalin vuorokausirytmin mukaisesti yöaikaan. Yöunet ovat tunnetusti tärkeitä fyysisen jaksamisen ja seuraavan päivän normaalin vireystilan saavuttamiseksi. Mutta lisäksi unen tiedetään olevan tärkeä aivojen omien energiavarastojen, tarkemmin sanottuna glykogeenivarastojen, lataamisessa. Unen määrän ja laadun on myös havaittu liittyvän tunnereagointiin sekä vaikuttavan päiväaikaisten tapahtumien ja asioiden tallentumiseen pitkäkestoisiin muisteihin. Onneksi ainakin nuorten ihmisten on havaittu palautuvan lyhytkestoisesta unenpuutteesta suhteellisen hyvin. Jos univajetta on kertynyt muutamana päivänä, kognitiivinen toimintakyky näyttäisi palautuvan kohtuullisen hyvin jo yhden tai kahden yön normaalien unien jälkeen.

Toistuvasti liian lyhyiksi jääneet yöunet heikentävät kognitiivista toimintakykyä monella tavalla. Varsinainen väsymys hidastaa tiedonkäsittelyä ja kapeuttaa havainnointia samaan tapaan kuin matala vireystila. Hyvin hallitun työtehtävän keskeiset asiat saatamme havaita väsyneinäkin, mutta lisätietoa tuovat havainnot jäävät herkästi vähemmälle huomiolle ja työtilanteen erityisluonteen oivaltaminen heikkenee.

Tiedonkäsittelyn suoritusvarmuus aaltoilee väsyneenä: pitkäkestoisissa tehtävissä ilmenee aika ajoin tavallista hitaamman reagoinnin tai tapahtumien huomaamatta jäämisen aikajaksoja. Tavallista on tarkkaavaisuuden kaventuminen ja tiedonkäsittelyn pinnallistuminen, eli väsyneinä kokoamme vähemmän tietoa päätöstemme tueksi ja olemme taipuvaisia oikoteiden käyttämiseen saadaksemme tehtävän valmiiksi. Lisäksi moniosaisten suoritusten koordinointi voi heikentyä ja suoritusvirheiden korjaamista on vaikeampi ajoittaa oikein.

Kasautuva univaje tarkoittaa yksilölliseen tarpeeseen nähden liian lyhyitä unijaksoja useana peräkkäisenä vuorokautena. Jos univajetta syntyy muutaman tunnin verran jokaisena vuorokautena yli viikon ajan, voivat seuraukset olla samanlaisia kuin jos henkilö valvoisi kokonaan yhden tai kaksi vuorokautta. Huonojen yöunien haittavaikutukset tulevat yleensä esille työtehtävän pitkittyessä. Haitat ovat selvimpiä kognitiivisesti vaativissa tehtävissä, kun tarvittaisiin tehokasta useiden asioiden huomioon ottamista päätöksissä tai vaativaa olennaisten asioiden huomaamista moniosaisesta havaintoympäristöstä.

Tutkimuksessa kasautuvan univajeen on todettu heikentävän paitsi vaativissa monitehtävissä selviämistä myös henkilöiden kykyä arvioida suoriutumisensa tuloksellisuutta. Vaikka kokeeseen osallistujat itse tiesivät univajeen lisääntyneen, heillä oli taipumus yliarvioida omaa suoriutumistaan sekä ennen tehtävää että sen jälkeen. Tulokset viittaavat siihen, että univaje paitsi heikentää ennakoivaa arviointikykyä, myös vaikuttaa kykyymme arvioida oman toimintamme onnistumista.

Vuorotyö, etenkin varhaisten aamujen ja yöajan työvuorot, aiheuttaa monille unen ja unirytmin muutoksia sekä päiväaikaista väsymystä. Myös vuorotyöunihäiriön kehittyminen on mahdollista. Sillä tarkoitetaan työaikoihin liittyvää jatkuvaa univaikeutta, jonka oireita ovat muun muassa voimakas väsymys yövuorojen aikana, unen heikentynyt laatu ennen aamuvuoroa ja voimakas väsymys aamuvuoron jälkeen. Etenkin aikaiset aamuvuorot aiheuttavat paljon unettomuutta. Vuorotyöstä ja sen terveysvaikutuksista on saatu viimeisten vuosikymmenten aikana paljon uutta tietoa. Vuorojärjestelmien kehittäminen on eräs keskeisimmistä tavoista vähentää vuorotyöstä johtuvia vaikeuksia.

Aiemmin ajateltiin, että vuorotyön negatiiviset vaikutukset kognitioon selittyvät heikommalla päiväaikaisella vireydellä. Uusien tutkimustulosten mukaan useita vuosia jatkuneella vuorotyöllä voi olla myös pitempiaikaisia vaikutuksia. Suuressa eri-ikäisiä työntekijöitä seuranneessa tutkimuksessa havaittiin, että yli 10 vuotta kestänyt vuorotyö heikensi selvästi työntekijöiden muistia ja tiedonkäsittelyä. Lisäksi havaittiin, että kognition palautuminen ennalleen vei useamman vuoden vuorotyön päättymisen jälkeen.