Alkoholi heikentää tarkkaavaisuutta
Alkoholin runsas säännöllinen käyttö on monella tavalla haitallista terveydelle. Oman alkoholin käytön seurauksia pitäisi havahtua ajattelemaan viimeistään siinä vaiheessa, kun läheiset ja työtoverit alkavat kiinnittää huomiota juomiseen ja huolestua siitä.
Nousuhumalassa olo voi tuntua pirteältä ja tarmokkaalta ja itseluottamus tehtävien osaamista kohtaan on hyvä. Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että tarkkaavaisuus alkaa heiketä jo lievässä humalassa. Humala vaikuttaa enemmän uutta tiedonkäsittelyä vaativiin kuin vahvasti automatisoituneisiin suorituksiin. Humalan voimistumisen myötä myös arvostelukyky heikkenee, reagointivirheiden määrä kasvaa ja motorinen kömpelyys lisääntyy. Puhutaan myös "alkoholimyopiasta", jolla viitataan havaintokentän kapenemiseen humalassa.
Arvostelukyvyn ja itsekritiikin heikkeneminen viittaa siihen, että henkilö ei enää pysty tavanomaiseen tapaan valvomaan tekemistensä tavoitteenmukaisuutta toiminnanohjauksen avulla. Myös käytöskontrolli ja tunnesäätely heikkenevät. Vahvassa humalassa heikkenee myös omien tekojen tai tekemättä jättämisten pitkän tähtäimen seurausten arviointi.
Krapulallakin tiedetään olevan negatiivisia vaikutuksia ihmisen tiedonkäsittelyyn. Krapulaiselta voi jäädä hyvää tarkkaavaisuutta vaativissa tehtävissä tärkeitä kohteita havaitsematta, suoritukset voivat olla hitaita ja kognitiivinen joustavuus heikompaa. Esimerkiksi auton kuljettamista ja lentokoneen ohjaamista koskevissa tutkimuksissa on havaittu toimintavaikeuksia myös runsasta alkoholinkäyttöä seuraavana päivänä.
Alkoholin käyttö vaikuttaa herkästi yöuneen, jolloin väsymyksen ja univajeen vaikutus tarkkaavaisuuteen voimistuu. Krapulassa pahoinvointi ja päänsärky vievät helposti osan tarkkaavaisuutemme resursseista ja heikentävät huomiokykyä ja keskittymistä.
Krapulaisen kuljettajan huomiovirhe
20-VUOTIAS KUORMA-AUTON kuljettajana aloittanut mies ei huomannut auki jääneitä auton lavan lukkoja, kun hän peruutti tehdasalueella varastoon. Irtoava lavan reuna aiheutti kaatuessaan vaaratilanteen hänen työkaverilleen.
Kuorma-auton peruuttaminen uudessa ympäristössä vaati paljon tarkkaavaisuutta ja taustapeilien käytön osaamista. Mies oli ollut edellisenä iltana juhlimassa aamuun saakka ystävänsä syntymäpäiviä, mikä todennäköisesti heikensi hänen tarkkaavaisuuttaan, valppauttaan ja keskittymistään.
Turvallisuuskriittisissä työtehtävissä on tärkeää osata varautua seuraavan päivän työtehtäviin. Pakollista perustietoa työntekijöille on, miten univaje ja krapulatila heikentävät työssä jaksamista ja keskittymistä. On tärkeä välttää univajetta, koska usean yön aikana kertyneellä univajeella on negatiivisia vaikutuksia vaativamman tiedonkäsittelyn tehokkuuteen sekä ihmisen kykyyn arvioida omaa suorituskykyään ja vireyttään.
Toinen haaste on, että krapulatila aiheuttaa enemmän turvallisuusriskejä uusissa, epätavallisissa työtilanteissa kuin vanhojen rutiinien mukaan etenevissä tilanteissa. Vaikka ajoneuvon ja kuormauksen tarkastus on vain lyhyt toimenpide suhteessa varsinaiseen kuljettamiseen, sitä kannattaa harjoitella rutiiniksi asti. Tarkastusta voidaan tukea tehtävälistalla, joka pakottaa käymään läpi oleelliset ajoneuvon kunnon ja kuormauksen asiat.
Pitkäaikainen runsas alkoholin käyttö aiheuttaa pysyviä muutoksia tarkkaavaisuuteen, aluksi ennen kaikkea tiedonkäsittelyn nopeuteen ja joustavuuteen. Pitkäaikainen haitallinen alkoholinkäyttö heikentää kognitiivista toimintakykyä pysyvästi jo ennen kuin aivokuvauksissa on havaittavissa selvää aivokudoskatoa. Toimintakyky on niin ikään heikentynyt ennen kuin havaittavissa on neurologisia oireita, kuten tuntopuutoksia ja tasapainovaikeuksia. Osa pitkäaikaisen ja runsaan alkoholin käytön muutoksista korjaantuu, jos alkoholinkäyttö loppuu kokonaan tai vähenee oleellisesti.
Pitkäaikainen alkoholin liikakäyttö heikentää hermoverkkojen yhteyksiä – etenkin etuotsalohkojen runsaat yhteydet aivojen muihin osiin ovat kriittisiä. Tästä seuraa tarkkaavaisuuden ja muun inhimillisen tiedonkäsittelyn hidastumista, jotka korostuvat uusissa tilanteissa sekä nopeatahtisissa ja moniosaista tiedonkäsittelyä vaativissa tehtävissä. Yksi ongelma on elimistön tottuminen, niin sanottu toleranssi alkoholiin: humalan saavuttaminen vaatii vähitellen isompia alkoholiannoksia. Voi tuntua siltä, että alkoholi ei helposti aiheuta vahvaa humalatilaa, mutta aivojen ja muun elimistön terveysriskit lisääntyvät kuitenkin kasvaneen alkoholimäärän myötä.
Alkoholin liikakäyttäjä voi itse huomata tarkkaavaisuutensa heikentyneen, mutta tyypillistä on, ettei henkilö itse yhdistä kognitionsa muutoksia alkoholismin pysyväluonteisiksi seurauksiksi. Henkilö voi selitellä havaitsemiaan muutoksia muilla syillä, kuten ikääntymisellä, väsyneisyydellä tai kiinnostuksen laskulla.
Alkoholin liikakäyttöön liittyy usein unen häiriöitä ja mielialan muutoksia, yleensä myös masennusta ja ahdistuneisuutta, joista niistäkin aiheutuu kognitiivisen tiedonkäsittelyn muutoksia. Pelkän alkoholin vaikutusten arviointi voi kuitenkin olla vaikeaa, koska mukana on usein myös kaatumisissa tai tappeluissa saatuja iskuja päähän sekä muista syistä johtuvia unen ja mielialan muutoksia.
Alkoholinkäytön hallinta on osa terveyskäyttäytymistä. Tunnettuja alkoholin annoskokoa ja annosten määrää kuvaavia riskirajoja ei kannata pitää alkoholinkäytön yleisinä turvarajoina vaan pikemminkin hälytysmerkkeinä. Ne kertovat, että sen kaltainen pitkäkestoinen riskirajojen ylittäminen tuottaa suurella todennäköisyydellä elimistön vaurioita suurimmalle osalle ihmisistä.
Omaa juomistaan voi arvioida osoitteessa
Aivojen humala ja krapula
ALKOHOLI HEIKENTÄÄ aivojen toimintaa, sillä se vaikuttaa välittäjäaineisiin ja lamaa hermosolujen aktiivisuutta. Alkoholipitoisuuden lisääntyminen aiheuttaa aivoissa ensin hermoimpulssien kulkua jarruttavan GABA-välittäjäaineen määrän lisääntymistä. Keskushermosto pyrkii kompensoimaan tätä lisäämällä hermosolujen toimintaa kiihdyttävän glutamaatin eritystä.
Krapulatilassa GABA-pitoisuudet laskevat, minkä seurauksena syntyy päinvastainen välittäjäaineiden epätasapaino. Välittäjäaine glutamaatin erityksen lisääntyminen aiheuttaa tällöin aivoissa yliaktivaatiotilan, jonka on alkoholin toksisuuden lisäksi esitetty olevan toinen hermosoluja vaurioittava alkoholin liikakäytön haittamekanismi.