Tarkkaavaisuuden huoneentaulu
1 Tarkkaavaisuuden ja ihmisen muun tiedonkäsittelyn normaalit rajoitteet kannattaa tunnistaa.
2 Hyvin toimivan tarkkaavaisuuden perustana ovat riittävät vireystila ja motivaatio sekä työn vaatimusten suhteen päivitetty ammattiosaaminen.
3 Uusien työvälineiden ja tietokoneohjelmien käytön harjaantumiselle kannattaa varata riittävästi aikaa, jota vanhojen taitojen poisoppiminen ja uusien automatisoituminen vaativat.
4 Kiire, keskeytykset ja usean asian rinnakkainen tekeminen kuormittavat tarkkaavaisuutta ja lisäävät inhimillisten virheiden riskiä.
5 Melun, kuvahälyn ja puheäänten aiheuttamia tarkkaavaisen toiminnan katkoksia kannattaa minimoida.
6 Vireyden ja jaksamisen kannalta tärkeitä palautumista ja riittävää yhtäjaksoista unta voidaan edesauttaa muun muassa työajatuksista irrottavilla palautumistauoilla ja muokkaamalla työvuorojen pituutta ja vuorojärjestelmiä.
7 Työn imu ja vaikutusmahdollisuudet omaan työhön vahvistavat motivaatiota, kiinnostusta ja jaksamista. Nämä kaikki ovat tärkeitä työhyvinvoinnin ja tarkkaavaisen työnteon tehokkuuden kannalta.
8 Liikunta, aivojen monipuolinen käyttö, terveellinen ravinto ja riittävä uni ylläpitävät kaikenikäisten aivojen toimintakykyä.
9 Työuupumuksen, masentuneisuuden ja ahdistuneisuuden tuntemukset sekä päihteiden käyttö kannattaa ottaa herkästi puheeksi oman työterveyshoitajan ja -lääkärin kanssa, jotta niihin voidaan puuttua varhain ja vähentää niistä aiheutuvia pulmia.
10 Aivoterveydestä on huolehdittava välttämällä verenkiertoelimistön sairauksien riskitekijöitä (kuten tupakointi, korkea verenpaine ja kolesteroli) ja muita aivoterveyden riskitekijöitä (mm. alkoholi, aivovammat).
Tarkkaavaisuus on tärkeä työssä tarvittava inhimillisen tiedonkäsittelyn osa-alue. Tarkkaavaisuus toimii parhaimmillaan hyvin joustavasti, mutta kohtaamme yhä useammin tilanteita, joissa työelämän vaatimukset ylittävät inhimillisen tiedonkäsittelyn rajat.
Työelämään on hiipien kasautunut monenlaisia tarkkaavaisuutta kuormittavia asioita, kuten kiire, keskeytykset, tiheästi toistuvat muutokset ja monenlaisten töiden kasautuminen. Näiden tekijöiden vaikutukset tarkkaavaisuuteen voivat edelleen voimistua, jos mieltä kuormittavat huolet esimerkiksi työsuhteen kestosta tai vireys on puutteellinen yöunen ja lepotaukojen riittämättömyyden takia.
Tarkkaavaisuuden tukeminen vaikuttaa ammattiosaamiseen kuuluvien toimintamallien käytön sujuvuuteen ja toimintavarmuuteen sekä tilannetietoisuuden tarkkuuteen, jolla on selvä yhteys inhimillisten virheiden riskiin.
Tarkkaavaisuuden tukeminen koostuu monenlaisista työssä jaksamista, työkuormituksen vähentämistä ja työnteon tehokkuutta vahvistavista toimista. Osa niistä on enemmän työntekijän itsensä vastuulla, mutta moniin voi vaikuttaa työyhteisön yhteisin päätöksin ja sopimuksin. On tärkeää, että sekä yksilön että työyhteisön toimet tukevat toisiaan. Omaa hyvinvointia ja työn roolia omassa elämäntilanteessa kannattaa aika ajoin arvioida pyrkien siihen, että aikaa ja energiaa riittää myös työn ulkopuolella.