Asenteet vaikuttavat käyttäytymiseen

Esimiehen näkökulmasta masentunut henkilö saattaa tuntua rasitteelta, koska hän hetkellisesti tuottaa vähemmän, aiheuttaa lisätyötä ja vaikuttaa riskialttiilta myös tulevaisuudessa. Masentuneen henkilön kanssa ei ole helppoa toimia, koska hän voi ilmentää oireitaan käytöksellään eli olla ahdistunut, yliherkkä, kielteinen tai apaattinen. Esimiehen tai työyhteisön kielteinen suhtautuminen vaikeuttaa työhönpaluuta ja saattaa siten edistää työkyvyttömyyttä. Siksi esimiehen ja työtovereiden on omista kokemuksistaan huolimatta pyrittävä esiintymään vähintäänkin neutraalisti, mikä on muutenkin työpaikalla hyvien tapojen mukaista.

Myös masentuneilla itsellään esiintyy sairauden aiheuttamia kielteisiä asenteita ja pelkoja. Sairastunut saattaa tuntea itsensä epäonnistuneeksi ja kokea syyllisyyttä sairastumisestaan ja poissaolostaan. Hän todennäköisesti epäilee, ettei häntä haluta takaisin töihin tai ettei häneen enää luoteta. Masentunut voi myös pelätä, että hän ei pysty palaamaan entiseen työhönsä. Kielteiset ajatukset ja pelot ohjaavat ihmistä helposti välttämiskäyttäytymiseen: pysymällä poissa töistä voisi välttää kiusallisia ja riittämättömyyden tunteita herättäviä tilanteita.

Masennuksella on kuitenkin hyvä hoitoennuste: valtaosa masennukseen sairastuneista toipuu sairaudestaan hyvän hoidon avulla. Työhönpaluu edistää toipumista ja merkitsee paljon sairastuneelle. Paluu töihin melko nopeasti on tae sille, että työntekijä myös pysyy työelämässä. Työhönpaluun tukeminen on siis organisaatiollekin eduksi. Esimiehen tehtäviin kuuluu huolehtia siitä, että koko työyhteisön käyttäytyminen tukee työhönpaluuta.