Tue työkykyä - käsikirja esimiestyöhön

Työterveysneuvottelu

Tue työkykyä - käsikirja esimiestyöhön
1.1.2011
Kirsi Ahola

Huomioitavaa

Työterveysneuvottelussa käsiteltäviä asioita

  • Syy palaverin järjestämiseen
  • Nykytilanne ja sen taustat
  • Työkykyä tukevat ja estävät tekijät
  • Ehdotukset työkyvyn tukemiseksi
  • Muut mahdolliset tukitoimet
  • Työyhteisölle kerrottavat asiat
  • Jatkon sujumisen seuranta
  • Seurantapalaverin järjestäminen

Työterveysneuvottelu (kolmikantapalaveri, yhteisneuvottelu) on yhteistyömuoto, jonka tavoitteena on tukea työntekijän työkykyä. Neuvottelussa sovitaan tätä tavoitetta edistävistä työjärjestelyistä. Siihen osallistuvat ainakin työntekijä, esimies ja työterveyshuollon edustaja. Siihen voi osallistua myös luottamusmies tai muu työntekijän tukihenkilö ja työsuojelun tai henkilöstöhallinnon edustaja. Aloite työterveysneuvottelun järjestämiseen voi tulla keneltä vain. Koolle kutsujana ja puheenjohtajana toimii työterveyshuollon edustaja.

On suositeltavaa, että neuvottelussa jokainen osallistuja puhuu omasta näkökulmastaan. Näin vältetään tietosuojaongelmat. Työterveyshuolto voi kertoa yksittäisen työntekijän asioista tai edistää niitä vain työntekijän suostumuksella.

Työnantaja voi myös ohjata työntekijän terveystarkastukseen, jossa selvitellään työkykyisyyttä, mikäli on syntynyt epäilys, että työntekijän työkyky on alentunut siinä määrin, että työn suorittaminen turvallisesti ja terveellisesti on oleellisesti heikentynyt. Tätä mahdollisuutta ei kuitenkaan saa käyttää painostuskeinona esimerkiksi konfliktitilanteessa, vaan terveystarkastuksen tavoite on aina oltava terveellinen ja turvallinen työ. Terveystarkastuksen järjestämisestä on hyvä neuvotella työterveyshuollon kanssa etukäteen. Mahdollisuus terveydentilan ja työkyvyn arviointiin on myös työntekijän etu ja tuki, kun hänellä on terveysongelmia.