IADL-asteikko

TOIMIA-mittarit
25.1.2011 • Viimeisin muutos 17.9.2024
Tiina Autio

TOIMIA-tietokantaa ei enää ylläpidetä/päivitetä. Artikkeli saattaa sisältää vanhentunutta tai puutteellista tietoa sekä toimimattomia linkkejä. Ks. lisätiedot «Yhteystiedot»1.

Nimi englanniksi: Lawton IADL Scale

Nimi ruotsiksi: IADL-funktioner

Nimi englanniksi: The Lawton Instrumental Activities of Daily Living (IADL) Scale, instrumental activities of daily life

Mittarin versio: Versio, jossa on dikotominen pisteytys ja asteikko on 0-8. 0=suurin avuntarve ja 8=omatoiminen asteikon toiminnoissa.

Tietokannassa saatavilla olevat kieliversiot: suomi

Toimiametassa: Ei

Soveltuvuusarviot

IADL-asteikon soveltuvuus iäkkäiden henkilöiden palvelutarpeen arviointiin

Lue tarkempi kuvaus soveltuvuusarvion tulkinnasta THL:n verkkosivuilta «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta#soveltuvuusarviot»1

Mittarin lomake ja ohje

Alkuperäinen käyttötarkoitus

Selvittää (yli 60-vuotiaiden) kotihoidon potilaiden toiminnanvajavuutta, kartoittaa päivittäisten asioiden hoitamiseen (välinetoimintoihin, Instrumental Activities of Daily Living, IADL) liittyvää toimintakykyä ja siihen liittyen ulkopuolisen avun tarvetta sekä toimia palvelujen suunnittelun apuna ja hoidon vaikutusten arviointivälineenä.

Kohderyhmä

  • Iäkkäät

Tiedonkeruumenetelmät

  • Haastattelu
  • Itse täytettävä kyselylomake

Toimintakyvyn ulottuvuudet

  • Yleinen toimintakyky (ADL/IADL)

Mittarin eri osien ICF-koodit

Telekommunikointilaitteiden käyttäminen [d3600], Kulkuneuvojen käyttäminen [d470], Oman terveyden ylläpitäminen [d5702], Aterioiden valmistaminen [d630], Vaatteiden ja asusteiden peseminen ja kuivaaminen [d6400], Asunnon siivoaminen [d6402], Taloudelliset perustoimet [d860]

Mittarin tuloksen ICF-koodi

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin ylläpitotaho

Copyright The Gerontological Society of America.

Käyttöoikeus

  • Osittain rajoitettu

Rajoitettu: copyright The Gerontological Society of America. Mittarin käyttö on ilmaista

Maksullisuus

  • Ei sisällä maksuja

Käyttökoulutus

  • Mittarin käyttö edellyttää koulutuksen tai mittariin perehtymisen.

Tarvittavat välineet

  • Kyselylomake

Aikatarve

5 minuuttia

Raja-arvot

Vakiintuneita raja-arvoja ei ole. Pisteet ilmaisevat suoriutumista haastattelu-/havainnointihetkellä ja viimeisen viikon aikana, mutta mittaria voidaan hyvin käyttää seurantatarkoituksessa, jolloin pistemäärien muutokset indikoivat kehitystä tai taantumista. 

Viitearvot

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn suosituksissa

TOIMIAn suositukset, joissa mittari on mukana, löytyvät vasemman palkin kohdasta "Lisätietoa aiheesta”

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn ulkopuolisissa suosituksissa

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin käännös

Suomennoksen vastaavuus alkuperäiseen IADL-asteikkoon on tarkastettu TOIMIAssa (työryhmä Tiina Autio, Päivi Sainio ja kielenkääntäjä Jaakko Mäntyjärvi).

Mittarin tausta ja kuvaus

Perustuu teoriaan siitä, että ihmisen käyttäytyminen rakentuu hierarkkisesti alkaen elämän säilyttämiseen tähtäävistä toiminnoista, päätyen peräkkäisten monimutkaisempien toimintojen kautta sosiaaliseen vuorovaikutukseen «Lawton MP, Brody EM. Assessment of older people: self-maintaining and instrumental activities of daily living. Gerontologist 1969;9(3):179–186.»4.

Broady & Lawton «Lawton MP, Brody EM. Assessment of older people: self-maintaining and instrumental activities of daily living. Gerontologist 1969;9(3):179–186.»4 kehittivät kaksi asteikkoa: PSMS (the Physical Self Maintenance Care), johon sisältyy kuusi ADL-osiota, sekä naisille kahdeksan ja miehille viisi osiota sisältävän IADL-asteikon. Mittari on kehitetty kartoittamaan alun perin iäkkäiden henkilöiden (yli 60-vuotiaiden) päivittäisen elämän välinetoimintoihin liittyvää toimintakykyä. Välinetoimintoja ovat esim. talouden hoito, aterian valmistaminen ja ostoksilla käyminen, puhelimen käyttö sekä lääkkeiden otosta tai raha-asioista suoriutuminen. Asteikon tarkoituksena oli ohjata löytämään sopivin asuinympäristö ikääntyneelle henkilölle.

Mittari soveltuu hyvin iäkkäiden fyysisen, kognitiivisen, psyykkisen ja yleisen toimintakyvyn sekä palvelutarpeen arviointiin: toiminnanvajeiden ja sairauksien seulonnassa (täydentävinä selvittämään kotihoidon potilaiden toiminnanvajavuutta) sekä kuntoutuksen ja hoidon tavoitteiden asettamisessa ja seurannassa. Ei sovi pysyvässä laitoshoidossa oleville «Graf C. The Lawton instrumental activities of daily living scale. Am J Nurs 2008;108(4):52–62.»1. IADL-mittarit ovat sukupuolisidonnaisia ja niihin vaikuttavat kulttuuriset ja ympäristötekijät, jotka tulisi huomioida tulosten tulkinnassa «Ward G ym. A review of instrumental ADL assessments for use with elderly people. Rev Clin Gerontol 1998; 8(1): 65–71.»11.

Mittaria tai sen pohjalta kehitettyjä sovelluksia (mm. amer. OARS ja MAI ikäihmisille) käytetään nykyisin hyvin laajasti. Eri versioissa kysymysmuotoja on myös pyritty muuntamaan sellaisiksi, että ne mittaisivat tarkemmin henkilön kykyä tarvittaessa tehdä ko. asiaa eikä esim. sukupuolisidonnaista tottumusta. (ks. myös «Lawton MP. Scales to measure competence in everyday activities. Psychopharmacol Bull 1988;24(4):609–614.»5, «Lawton MP. Assessment, integration, and environments for older people. Gerontologist 1970;10(1):38–46.»6)

Käytössä on ollut erilaisia pisteytystapoja: esim. dikotominen 0, 1 -pisteytys, 0, 1, 2- , 1, 2, 3-  tai 1, 2, 3, 4, 5 -pisteytys. Asteikon kokonaispistemäärän vaihteluvälit ovat vastaavasti 0–8, 0–16, 8–24 tai 8–31 «McDowell I, Newell C. Measuring health: a guide to rating scales and questionnaires. Oxford: Oxford University Press, 1987.»7, «Vittengl JR, White CN, McGovern RJ ym. Comparative validity of seven scoring systems for the instrumental activities of daily living scale in rural elders. Aging Ment Health 2006;10(1):40–47.»10. Sukupuolivinouman välttämiseksi miehille on ollut käytössä myös versio, jossa on vähemmän osioita (dikotomisen version vaihteluväli on 0–5). Summapistemäärän vaihteluväli naisilla 0:sta (= heikko toimintakyky, avusta riippuvainen) 8:aan (= hyvä toimintakyky, itsenäinen) ja vastaavasti miehillä 0–5  «Graf C. The Lawton instrumental activities of daily living scale. Am J Nurs 2008;108(4):52–62.»1.

Asiakas tarvitsee / ei tarvitse apua: kyselylomakkeessa on kahdeksan kohtaa. Pisteytys: 0 pistettä indikoi asiakkaan riippuvuutta ulkopuolisen avusta. Osiot ovat: puhelimen käyttö, kaupassa käynti, ruoan valmistus, siivoustyöt, pyykinpesu, liikkuminen kulkuvälineillä, lääkkeistä huolehtiminen, raha-asioiden hoito. Dikotomisessa pisteytystavassa esim. ”pesee kaiken henkilökohtaisen pyykkinsä itse” = 1 piste, ”pesee ns. pikkupyykin” = 1 piste, ”kaikki pyykki pestään muiden toimesta” = 0 pistettä. Tällä tavalla pisteytetyn asteikon yhteispisteiden vaihteluväli 0–8. Mitä suurempi pistemäärä, sitä paremmin asiakas selviää omatoimisesti.

Mittarin pätevyys

Sisältövaliditeetti

Tieto puuttuu.

Kriteerivaliditeetti

Samanaikainen validiteetti

Tieto puuttuu.

Ennustevaliditeetti

Tieto puuttuu.

Rakennevaliditeetti

Rakenteen validiteetti

Vittenglin (2006) tutkimus «Vittengl JR, White CN, McGovern RJ ym. Comparative validity of seven scoring systems for the instrumental activities of daily living scale in rural elders. Aging Ment Health 2006;10(1):40–47.»10 231 maaseudulla asuville amerikkalaisille, joiden keski-ikä 78,3 vuotta, vertailtiin asteikon seitsemän erilaisen pisteytystavan validiteettia. Kaikki eri pisteytystavat korreloivat vahvasti keskenään (Pearson |r|>0,93.) IADL-asteikko korreloi vahvasti (|r|>0,50) kognitiiviseen toimintakykyyn, psykososiaaliseen toimintakykyyn ja asuinolosuhteisiin ja kohtuullisesti (|r|>0,30) avoterveyspalvelujen käyttöön; eri pisteytystapojen välillä ei suuria eroja korrelaatioissa.

Nitin ym. (2007) tutkimuksen «Niti M, Ng TP, Chiam PC ym. Item response bias was present in instrumental activity of daily living scale in Asian older adults. J Clin Epidemiol 2007;60(4):366–374.»9 mukaan asteikon joissakin osioissa sukupuoleen, etniseen taustaan tai dementoitumiseen liittyvää vinoumaa, joka pitäisi ottaa huomioon vertailtaessa toimintakykyä eri ryhmien välillä. Tutkimus n=1072 60–94-vuotiaalle aasialaiselle (kiinalaiselle, malaijilaiselle ja intialaiselle); tarkasteltiin asteikon osioiden vinoumaa, DIF (differential item functioning). Samalla toimintakyvyn tasolla vanhemmat vastaajat kokivat nuorempia vähemmän avun tarvetta ruoan valmistuksessa, miehet kokivat tarvitsevansa naisia enemmän apua ruoan valmistukseen, pyykin pesuun, ja lääkehuoltoon; malaijilaiset kokivat tarvitsevansa enemmän apua puhelimen käyttöön kuin intialaiset, kuten myös dementiaa sairastavat ei-sairastavia enemmän.

Em. tutkimuksessa havaittiin asteikko toimivaksi myös aasialaiselle väestölle. Faktorianalyysin perusteella asteikko muodostuu kognitiivisista ja fyysisistä IADL-tekijöistä «Ng TP, Niti M, Chiam PC ym. Physical and cognitive domains of the Instrumental Activities of Daily Living: validation in a multiethnic population of Asian older adults. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 2»8.

IADL-mittarit ovat sukupuolisidonnaisia ja niihin vaikuttavat kulttuuriset ja ympäristötekijät. Nämä tulisi huomioida tulosten tulkinnassa «Ward G ym. A review of instrumental ADL assessments for use with elderly people. Rev Clin Gerontol 1998; 8(1): 65–71.»11.

Yhtäpitävä validiteetti

Lawtonin ja Broadyn (1969) tutkimuksessa «Lawton MP, Brody EM. Assessment of older people: self-maintaining and instrumental activities of daily living. Gerontologist 1969;9(3):179–186.»4, jossa oli kaikkiaan mukana 180 yli 60-vuotiasta henkilöä, Lawton IADL -asteikon korrelaatiot seuraaviin toimintakyvyn mittareihin olivat merkitseviä: the Physical Classification (0,40), Physical Self-Maintenance Scale (0,61), Mental Status Questionnaire (0,48), Behavior and Adjustment rating scales (0,36).

Erotteleva validiteetti

Tieto puuttuu.

Ryhmien erotteluvaliditeetti

Tieto puuttuu.

Kulttuurien välinen validiteetti

Tieto puuttuu.

Mittarin toistettavuus

Toistettavuus saman mittaajan mittaamana

Eri testikertojen välinen toistettavuus (test-retest reliability)

Mittaajien välinen toistettavuus

Eri arvioitsijoiden välinen toistettavuus (inter-rater reliability)

Sisäinen yhdenmukaisuus

Tieto puuttuu.

Mittarin muutosherkkyys

Kriteerivaliditeetti pitkittäisasetelmassa

Tieto puuttuu.

Rakennevaliditeetti pitkittäisasetelmassa

Havaittiin, että IADL-asteikko oli herkkä lievästi ja kohtalaisesti dementoituneiden henkilöiden toimintakyvyssä tapahtuville muutoksille; vaikeasti dementoituneiden osalta kattoefekti «Green CR, Mohs RC, Schmeidler J ym. Functional decline in Alzheimer's disease: a longitudinal study. J Am Geriatr Soc 1993;41(6):654–661.»2.

Lattia- ja kattoefekti

Tieto puuttuu.

Pienin havaittava muutos

Tieto puuttuu.

Pienin merkittävä muutos

Tieto puuttuu.

Mittarin käyttökelpoisuus

  • Helppokäyttöinen
  • Laajalti käytössä maailmalla
  • Kulttuuri-, ympäristö- ja sukupuolisidonnainen, mikä on otettava huomioon tuloksia tulkittaessa ja ohjeistuksessa.
  • Vastaajia tulisi ohjata vastaamaan  kykyjen – ei tottumusten – mukaisesti.
  • Ei erottele henkilöitä, joilla on paljon rajoituksia päivittäisissä toiminnoissa selviytymisessä. Ei sovi pysyvässä laitoshoidossa oleville.
  • Käytetään mm. palvelujen suunnittelun apuna ja hoidon vaikutusten arviointivälineenä. Asteikko ohjaa löytämään sopivan asuinympäristön ja apuvälineet ikääntyneelle henkilölle esim. kotiutumisen yhteydessä.

Tutkimusten tiedot

Tieto puuttuu.

Linkit

Mittarin tiedot koonnut

Tiina Autio, KM

Hyväksynyt: TOIMIAn iäkkäiden toimintakyky -asiantuntijaryhmä «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta/toimia-verkosto/organisaatio#Iakkaiden-toimintakyky»5

Alkuperäinen lähde

Lawton MP, Brody EM. Assessment of older people: self-maintaining and instrumental activities of daily living. Gerontologist 1969;9(3):179–186 «PMID: 5349366»PubMed.

Kirjallisuutta

  1. Graf C. The Lawton instrumental activities of daily living scale. Am J Nurs 2008;108(4):52–62 «PMID: 18367931»PubMed.
  2. Green CR, Mohs RC, Schmeidler J ym. Functional decline in Alzheimer's disease: a longitudinal study. J Am Geriatr Soc 1993;41(6):654–661 «PMID: 8505464»PubMed.
  3. Hokoishi K, Ikeda M, Maki N ym. Interrater reliability of the Physical Self-Maintenance Scale and the Instrumental Activities of Daily Living Scale in a variety of health professional representatives. Aging Ment Health 2001;5(1):38–40 «PMID: 11513011»PubMed.
  4. Lawton MP, Brody EM. Assessment of older people: self-maintaining and instrumental activities of daily living. Gerontologist 1969;9(3):179–186 «PMID: 5349366»PubMed.
  5. Lawton MP. Scales to measure competence in everyday activities. Psychopharmacol Bull 1988;24(4):609–614 «PMID: 3074322»PubMed.
  6. Lawton MP. Assessment, integration, and environments for older people. Gerontologist 1970;10(1):38–46 «PMID: 5463303»PubMed.
  7. McDowell I, Newell C. Measuring health: a guide to rating scales and questionnaires. Oxford: Oxford University Press, 1987.
  8. Ng TP, Niti M, Chiam PC ym. Physical and cognitive domains of the Instrumental Activities of Daily Living: validation in a multiethnic population of Asian older adults. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 2006;61(7):726–735 «PMID: 16870636»PubMed.
  9. Niti M, Ng TP, Chiam PC ym. Item response bias was present in instrumental activity of daily living scale in Asian older adults. J Clin Epidemiol 2007;60(4):366–374 «PMID: 17346611»PubMed.
  10. Vittengl JR, White CN, McGovern RJ ym. Comparative validity of seven scoring systems for the instrumental activities of daily living scale in rural elders. Aging Ment Health 2006;10(1):40–47 «PMID: 16338813»PubMed.
  11. Ward G ym. A review of instrumental ADL assessments for use with elderly people. Rev Clin Gerontol 1998; 8(1): 65–71.