Social Provision Scale

TOIMIA-mittarit
23.8.2017 • Viimeisin muutos 22.8.2024
Pirjo Tiikkainen ja Timo Aho

TOIMIA-tietokantaa ei enää ylläpidetä/päivitetä. Artikkeli saattaa sisältää vanhentunutta tai puutteellista tietoa sekä toimimattomia linkkejä. Ks. lisätiedot «Yhteystiedot»1.

Lyhenne: SPS

Nimi englanniksi: Social Provision Scale

Nimi ruotsiksi: Social Provision Scale

Mittarin versio: Social Provision Scale

Tietokannassa saatavilla olevat kieliversiot: suomi

Toimiametassa: ei

Soveltuvuusarviot

SPS-mittarin soveltuvuus sosiaalisen toimintakyvyn arviointiin väestötutkimuksissa
Social Provision Scalen soveltuvuus iäkkäiden henkilöiden palvelutarpeen arviointiin

Lue tarkempi kuvaus soveltuvuusarvion tulkinnasta THL:n verkkosivuilta «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta#soveltuvuusarviot»1

Mittarin lomake ja ohje

Alkuperäinen käyttötarkoitus

Mittari on kehitetty sosiaalisen tuen ja terveyden yhteisvaikutuksen tarkasteluun – erityisesti stressinsiedon näkökulmasta «Cutrona C, Russel D. The Provisions of social relationships and adaptation to stress. Advances in Personal Relationships. 1987; vol1:37-67.»8. Mittari kehitetty Weissin (1974) «Weiss RS. The provision of social relationships. In: Rubin Z, editor. Doing unto others. Englewood Cliffs, NJ: Prentice Hall; 1974, p. 17-26.»30 teorian The theoretical model of the provisions of social relationships pohjalta. Teoria on alun perin tarkoitettu yksinäisyyden kuvaamiseen.

Kohderyhmä

  • Työikäiset
  • Iäkkäät

Tiedonkeruumenetelmät

  • Haastattelu
  • Itse täytettävä kyselylomake

Toimintakyvyn ulottuvuudet

  • Psyykkinen toimintakyky
  • Sosiaalinen toimintakyky

Mittarin eri osien ICF-koodit

Tunne-elämän toiminnot [b152], muiden henkilöiden avustaminen [d660], muodolliset ihmissuhteet [d740], vapaamuotoiset sosiaaliset ihmissuhteet [d750], perhesuhteet [d760], intiimit ihmissuhteet [d770], tuki ja keskinäiset suhteet [e3], tuttavat, ikätoverit, työtoverit, naapurit ja yhteisön jäsenet [e325], asenteet [e4].

Mittarin tuloksen ICF-koodi

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin ylläpitotaho

Mittarilla ei ole ylläpitotahoa.

Käyttöoikeus

  • Rajoittamaton

Maksullisuus

  • Sisältää maksuja

Käyttökoulutus

  • Lyhyehkö perehtyminen ohjeisiin riittää. Hyvin iäkkäät tai huonokuntoiset saattavat tarvita opastusta.

Tarvittavat välineet

  • Kyselylomake

Aikatarve

5–10 minuuttia

Raja-arvot

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Viitearvot

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn suosituksissa

TOIMIAn suositukset, joissa mittari on mukana, löytyvät vasemman palkin kohdasta "Lisätietoa aiheesta”.

Mittarin käännös

Suomenkielisen 24-ulottuvuutta sisältävän version mittarista on kääntänyt kaksikielinen virallinen kielenkääntäjä Ikivihreät- projektiin 1980-luvun lopulla (1989-1999) Ikivihreät-projektiin, jossa sitä on käytetty koetun yhteisyyden mittaamiseen «Heikkinen E. Functional capacity and health of elderly people--the Evergreen project. Background, design and methods of the project. Scand J Soc Med Suppl 1997;53:1-18 »13.

Mittarin tausta ja kuvaus

Cutrona ja Russel (1987) «Cutrona C, Russel D. The Provisions of social relationships and adaptation to stress. Advances in Personal Relationships. 1987; vol1:37-67.»8 kehittivät SPS:n perustuen Robert Weissin (1974) «Weiss RS. The provision of social relationships. In: Rubin Z, editor. Doing unto others. Englewood Cliffs, NJ: Prentice Hall; 1974, p. 17-26.»30 teoriaan (The theoretical model of the provisions of social relationships) mittaamaan, missä määrin sosiaaliset suhteet tuottavat sosiaalista tukea.  Weiss kehitti teorian alun perin yksinäisyyden kuvaamiseen. Weissin mukaan vuorovaikutussuhteisiin kohdistuu erilaisia odotuksia ja tarpeita (kiintymys, liittyminen, arvostus, neuvojen saanti, avun saannin mahdollisuus, hoivaaminen), ja jos odotukset eivät täyty, ihminen kokee yksinäisyyttä. Alkuperäinen Social Provision Scale -malli kehitettiin vuonna 1978 UCLA:n tutkimusryhmässä. Tuolloin mittari sisälsi 12 väittämää ja mittaria testattiin UCLA:n uusilla opiskelijoilla. Myöhemmin mittarin luotettavuuden ja validiteetin parantamiseksi tutkimusryhmä lisäsi 12 uutta väittämää ja testasi mittaria mm. psykologian opiskelijoilla, julkisen sektorin opettajilla, ensisynnyttäjillä ja sotilassairaalan hoitajilla. Tulokset mittarin reliabiteetista ja validiteetistä olivat hyviä.

SPS-itsearviointiasteikkoa on käytetty ikääntyneillä ihmisillä useissa tutkimuksissa mittaamaan yksinäisyyttä «Bondevik M, Skogstad A. Loneliness among the oldest old, a comparison between residents living in nursing homes and residents living in the community. Int J Aging Hum Dev 1996;43:181-97 .»2, «Bondevik M, Skogstad A. The oldest old, ADL, social network, and loneliness. West J Nurs Res 1998;20:325-43 »3, «Drageset J. The importance of activities of daily living and social contact for loneliness: a survey among residents in nursing homes. Scand J Caring Sci 2004;18:65-71 »10 koettua sosiaalista tukea «Russell DW, Cutrona CE. Social support, stress, and depressive symptoms among the elderly: test of a process model. Psychol Aging 1991;6:190-201 .»23, «Kahn JH, Hessling RM, Russell DW. Social support, health, and well-being among the elderly: what is the role of negative affectivity? Personality and Individual Differences. 2003; 35(1):5-17.»15 ja subjektiivisia arvioita vuorovaikutussuhteista «Russell DW. UCLA Loneliness Scale (Version 3): reliability, validity, and factor structure. J Pers Assess 1996;66:20-40 »22. Asteikon on todettu korreloivan negatiivisesti yksinäisyyden mittareiden kanssa «Russell D, Cutrona CE, Rose J ym. Social and emotional loneliness: an examination of Weiss's typology of loneliness. J Pers Soc Psychol 1984;46:1313-21 »24, «Vaux A. 1988. Social and personal factors in loneliness. Journal of Social and Clinical Psychology. 1988; 6:462 - 471.»29, «Kraus L, Davis M, Bazzini D, Church M, Kirchman C. Personal and social influences on loneliness: The mediating effect of Social Provisions. Social Psychology Quarterly.1993; 56(1):37-53.»16, «Kahn JH, Hessling RM, Russell DW. Social support, health, and well-being among the elderly: what is the role of negative affectivity? Personality and Individual Differences. 2003; 35(1):5-17.»15. Mittaria on käytetty myös nuorille ikäryhmille samoissa käyttötarkoituksissa. SPS-mittaria on käytetty yhteisön ”Injury Prevention Research Center” lasten hyväksikäyttöä ja heitteillejättöä koskevissa pitkittäistutkimuksissa.

The Social Provisions Scale -itsearviointiasteikko (SPS; Cutrona & Russell 1987 «Cutrona C, Russel D. The Provisions of social relationships and adaptation to stress. Advances in Personal Relationships. 1987; vol1:37-67.»8) sisältää 24 kysymystä liittyen Weissin (1974) «Weiss RS. The provision of social relationships. In: Rubin Z, editor. Doing unto others. Englewood Cliffs, NJ: Prentice Hall; 1974, p. 17-26.»30 teorian (The theoretical model of the provisions of social relationships) kuuteen vuorovaikutussuhteisiin liittyvään ulottuvuuteen: (1) kiintymys (attachment), (2) liittyminen (social integration), (3) arvostus (reassurance of worth), (4) avun saannin mahdollisuus (reliable alliance), (5) neuvojen saanti (guidance) ja (6) hoivaaminen (opportunity of nurturance). SPS sisältää 24 kysymystä, neljä jokaisesta kuudesta ulottuvuudesta. Vastaajat arvioivat neliluokkaisella asteikolla 1 = täysin eri mieltä - 4 = täysin samaa mieltä, miten väittämät kuvaavat heidän sen hetkisiä vuorovaikutussuhteitaan. Kokonaispistemäärä vaihtelee 24 ja 96 välillä suuremman pistemäärän osoittaessa enemmän koettua yhteisyyttä. Ulottuvuuksien pistemäärät vaihtelevat 4 ja 16 pisteen välillä. Puolet kysymyksistä kuvaa yhteisyyden tunnetta ja puolet yhteisyyden puutetta. Negatiivisten kysymysten asteikko on käännettävä toisinpäin, jotta pisteytyslogiikka olisi johdonmukainen.

Mittarin pätevyys

Sisältövaliditeetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Kriteerivaliditeetti

Samanaikainen validiteetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Ennustevaliditeetti

Matalammat pistemäärät ulottuvuuksissa avun saannin mahdollisuus, arvostus, neuvojen saanti ja liittyminen ennustivat ensisynnyttäjillä synnytyksen jälkeistä masennusta «Cutrona CE. Social support and stress in the transition to parenthood. J Abnorm Psychol 1984;93:378-90 »7.

Koko asteikolla on todettu olevan ennustevaliditeettia yksinäisyyteen, masennukseen ja terveydentilaan opettajilla «Cutrona C, Russel D. The Provisions of social relationships and adaptation to stress. Advances in Personal Relationships. 1987; vol1:37-67.»8 sekä aikusväestöllä yksinäisyyteen ja psyykkiseen hyvinvointiin «Perera HN. Construct Validity of the Social Provisions Scale: A Bifactor Exploratory Structural Equation Modeling Approach. Assessment 2016;23:720-733 »20.

Kiintymys-ulottuvuus ennustaa emotionaalista yksinäisyyttä «Cutrona C, Russel D. The Provisions of social relationships and adaptation to stress. Advances in Personal Relationships. 1987; vol1:37-67.»8, «DiTomasso E, Spinner B. Social and Emotional Loneliness: A Re-Examination of Weiss' Typology of Loneliness. Personality and Individual Differences.1997; 22(3):417-27.»9 ja liittyminen sosiaalista yksinäisyyttä «DiTomasso E, Spinner B. Social and Emotional Loneliness: A Re-Examination of Weiss' Typology of Loneliness. Personality and Individual Differences.1997; 22(3):417-27.»9.

Matalampi SPS-pistemäärä ennusti opiskelijoiden sopeutumisvaikeuksia yliopistoelämään «Duru E. Predictive analysis of adjustment difficulties from loneliness, social support and social connectedness. Educational Sciences: Theory & Practice. 2008; 8(3):849-856.»12. Liittyminen ja avun saannin mahdollisuus masentuneisuutta ja yksinäisyyttä «Tiikkainen, Pirjo (2006): Vanhuusiän yksinäisyys – Seuruututkimus emotionaalista ja sosiaalista yksinäisyyttä määrittävistä tekijöistä, Jyväskylän yliopisto »27. SPS on myös vaikutusta vanhusten psyykkiseen uupumukseen «Couture M, Larivière N, Lefrançois R. Psychological distress in older adults with low functional independence: a multidimensional perspective. Arch Gerontol Geriatr 2005;41:101-11 »5, kuolleisuuden riskiin naisvanhuksilla «Lyyra TM, Heikkinen RL. Perceived social support and mortality in older people. J Gerontol B Psychol Sci Soc Sci 2006;61:S147-52 »18, ja vähäisemää koherenssin tunnetta «Langeland E, Wahl AK. The impact of social support on mental health service users' sense of coherence: a longitudinal panel survey. Int J Nurs Stud 2009;46:830-7 »17.

Vanhuksilla arvostus (reassurance of worth) ja hoivaaminen (nurturance) olivat suorassa yhteydessä fyysiseen terveyteen, kun taas neuvojen saanti ja avun saannin mahdollisuus olivat tärkeitä psyykkisen hyvinvoinnin kannalta. Hyvät vuorovaikutussuhteet toimivat siten puskurina stressille, sekä vaikuttavat pystyvyyden (self-efficacy) tunteeseen ja sitä kautta parantavat toimintakykyä «Cutrona C, Russel D. The Provisions of social relationships and adaptation to stress. Advances in Personal Relationships. 1987; vol1:37-67.»8.

Pereran (2016) «Perera HN. Construct Validity of the Social Provisions Scale: A Bifactor Exploratory Structural Equation Modeling Approach. Assessment 2016;23:720-733 »20 tutkimuksen mukaan miehet raportoivat korkeampia sosiaalisen integraation keskiarvoja kuin naiset. 

Rakennevaliditeetti

Rakenteen validiteetti

Tulokset mittarin ulottuvuuksien ja yksinäisyysmittausten sekä sosiaalisten suhteiden välisestä yhteydestä tukevat mittarin hyvää rakennevaliditeettia, jonka vuoksi Cutrona ja Russell (1987) «Cutrona C, Russel D. The Provisions of social relationships and adaptation to stress. Advances in Personal Relationships. 1987; vol1:37-67.»8 toteavat mittarin olevan pätevä tutkimuskäyttöön. SPS:n kuusifaktorinen rakenne on saanut tukea konfirmatorisen faktorianayysin pohjalta «Russell DW, Cutrona CE. Social support, stress, and depressive symptoms among the elderly: test of a process model. Psychol Aging 1991;6:190-201 .»23, «Perera HN. Construct Validity of the Social Provisions Scale: A Bifactor Exploratory Structural Equation Modeling Approach. Assessment 2016;23:720-733 »20, «Chiu CY, Motl RW, Ditchman N. Validation of the Social Provisions Scale in people with multiple sclerosis. Rehabil Psychol 2016;61:297-307 »4. Työikäisten aineistossa kuusifaktorinen rakenne ei saanut tukea; yksifaktorinen rakenne näyttää toimivan paremmin, pysyvyys todettiin hyväksi «Törmäkangas T, Heikkinen R-L, Ilmarinen J. Change and stability in measuring social functioning among Aging Finnish Municipal Workers in Two Repeated Measurements. Hallym International Journal of Agin»28. Yhden faktorin mallia ehdottaa myös Zaki ym. (2009) «Zaki M. Reliability and Validity of the Social Provision Scale (SPS) in the Students of Isfahan University. Iranian Journal of Psychiatry and Clinical Psychology. 2009; 14(4):439-446. »31. Kahden faktorin malli näyttää sopivan ikääntyneiden tutkimukseen paremmin kuin yhden faktorin malli. Neljän faktorin pitkittäismallissa todettiin rakenteellinen pysyvyys hyväksi viiden vuoden aikana (emotionaalisen yhteisyyden pysyvyyskerroin 0.49 ja sosiaalisen 0.53). «Tiikkainen P, Leskinen E, Heikkinen R-L. The structure and stability of perceived togetherness in elderly people during a 5-year follow-up. The Journal of Applied Gerontology. 2004; 23(3):279-294.»26

Yhtäpitävä validiteetti

SPS korreloi sosiaalista tukea mittaavien mittareiden «Cutrona C, Russel D. The Provisions of social relationships and adaptation to stress. Advances in Personal Relationships. 1987; vol1:37-67.»8 ja sosiaalisen verkoston muuttujien (esim. sosiaalisten suhteiden määrä ja tapaamistiheys) kanssa ja tyytyväisyyteen vuorovaikutussuhteissa «Cutrona CE. Social support and stress in the transition to parenthood. J Abnorm Psychol 1984;93:378-90 »7. Opiskelijoilla liittyminen-ulottuvuus korreloi ystävyyssuhteisiin kaikkein voimakkaimmin, kiintymys- ja hoivaaminen ulottuvuus seurustelu- tai aviosuhteisiin ja avun saannin mahdollisuus koettuun perhe- ja ystävyyssuhteiden laatuun «Russell D, Cutrona CE, Rose J ym. Social and emotional loneliness: an examination of Weiss's typology of loneliness. J Pers Soc Psychol 1984;46:1313-21 »24.

SPS korreloi negatiivisesti yksinäisyyden mittareiden kanssa «Russell DW, Cutrona CE. Social support, stress, and depressive symptoms among the elderly: test of a process model. Psychol Aging 1991;6:190-201 .»23. Cutronan (1982) «Cutrona C. Transition to college: Loneliness and the process of social adjustment. In: Peplau L, Perlman D, editors. Loneliness: A sourcebook of current research, theory and therapy. New York: Wiley I»6 opiskelijoita koskevassa tutkimuksessa vähäisempi liittyminen, arvostus ja neuvojen saanti selittivät 66 % UCLA- yksinäisyysasteikon vaihtelusta. Nuorilla aikuisilla selitti yksinäisyyden kokemusta «Kraus L, Davis M, Bazzini D, Church M, Kirchman C. Personal and social influences on loneliness: The mediating effect of Social Provisions. Social Psychology Quarterly.1993; 56(1):37-53.»16. Ikääntyneillä koko asteikko korreloi 0.28-0.31 (p<0.05) positiivisesti elämän tyytyväisyyteen ja negatiivisesti yksinäisyyteen ja masennukseen «Cutrona CE. Social support and stress in the transition to parenthood. J Abnorm Psychol 1984;93:378-90 »7. Korreloi onnellisuuden kanssa (r=0.45) «Zaki M. Reliability and Validity of the Social Provision Scale (SPS) in the Students of Isfahan University. Iranian Journal of Psychiatry and Clinical Psychology. 2009; 14(4):439-446. »31.

Erotteleva validiteetti

Eroaa sosiaalinen haluttavuus, neuroottisuus, introvertti ja ekstrovertti-mittareista «Cutrona C, Russel D. The Provisions of social relationships and adaptation to stress. Advances in Personal Relationships. 1987; vol1:37-67.»8.

Sisäinen korrelaatio kuuden ulottuvuuden välillä vaihteli 0.10 - 0.51; korrelaatiokertoimien keskiarvo oli 0.27 «Hunter W, Cox C, Teagle S ym. Measures for assessment of functioning and outcomes in longitudinal research on child abuse. 2003: Volume 2: Middle childhood.»14.

Ryhmien erotteluvaliditeetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Kulttuurien välinen validiteetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin toistettavuus

Toistettavuus saman mittaajan mittaamana

Reliabiliteettikerroin vaihteli 0.37 - 0.66 välillä «Cutrona C, Russel D. The Provisions of social relationships and adaptation to stress. Advances in Personal Relationships. 1987; vol1:37-67.»8.

Mittaajien välinen toistettavuus

Tieto puuttuu.

Sisäinen yhdenmukaisuus

Cutona & Russell (1987) «Cutrona C, Russel D. The Provisions of social relationships and adaptation to stress. Advances in Personal Relationships. 1987; vol1:37-67.»8: Cronbachin alfa koko mittarilla 0.92 ja ulottuvuuksien alfat 0.65-0.76 1792 vastaajan otoksella (opiskelijoita, sairaanhoitajia, opettajia). Sukupuolen ja iän vaikutus on todettu hyvin pieneksi.

Myös muissa aineistoissa mittarilla todettu hyvä sisäinen konsistenssi (Cronbachin alfa):

Mittarin muutosherkkyys

Kriteerivaliditeetti pitkittäisasetelmassa

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Rakennevaliditeetti pitkittäisasetelmassa

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Lattia- ja kattoefekti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Pienin havaittava muutos

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Pienin merkittävä muutos

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin käyttökelpoisuus

SPS on olut laajalti käytössä eri puolilla maailmaa ja eri-ikäisellä väestöllä 1980 luvulta lähtien.

Mittari kuvaa monipuolisesti subjektiivista arviota olemassa olevista sosiaalisista suhteista ja sitä, miten ne vastaavat omiin odotuksiin ja tarpeisiin. SPS soveltuu hyvin sosiaalisten suhteiden itsearviointiin, sosiaalisen yksinäisyyden arviointiin ja ilmentämään sosiaalista eristyneisyyttä «Tiikkainen, Pirjo (2006): Vanhuusiän yksinäisyys – Seuruututkimus emotionaalista ja sosiaalista yksinäisyyttä määrittävistä tekijöistä, Jyväskylän yliopisto »27. 

SPS perustuu teoriaan, sillä on hyvät psykometriset ominaisuudet, se sisältää helposti vastattavia kysymyksiä ja on suhteellisen lyhyt «Hunter W, Cox C, Teagle S ym. Measures for assessment of functioning and outcomes in longitudinal research on child abuse. 2003: Volume 2: Middle childhood.»14.

Ystävien määrä ja kontaktit ystävien kanssa, yksin asuminen miehillä sekä naisilla kontaktit lapsiin - muuttujien selitysasteet SPS:n vaihtelusta ovat korkeat

Emotionaalisen yhteisyyden faktori, joka sisältää kiintymys- ja avun ja neuvojen saannin ulottuvuudet, on ikääntyneiden tutkimuksessa tärkeä «Mancini JA, Blieszner R. Social provisions in adulthood: concept and measurement in close relationships. J Gerontol 1992;47:P14-20 »19, «Tiikkainen, Pirjo (2006): Vanhuusiän yksinäisyys – Seuruututkimus emotionaalista ja sosiaalista yksinäisyyttä määrittävistä tekijöistä, Jyväskylän yliopisto »27. Ikääntyneellä väestöllä on pohdittu arvostus – ja hoivaaminen - ulottuvuuksien tarpeellisuutta. Faktorilatauksissa niillä on todettu olevan matalimmat arvot «Andersson L, Stevens N. Associations between early experiences with parents and well-being in old age. J Gerontol 1993;48:P109-16 »1, «Tiikkainen P, Leskinen E, Heikkinen R-L. The structure and stability of perceived togetherness in elderly people during a 5-year follow-up. The Journal of Applied Gerontology. 2004; 23(3):279-294.»26.

Ikääntyneillä ihmisillä saattaa olla vaikeuksia asteikon täyttämisessä. Kysymykset, joissa selvitetään intiimin suhteen olemassa oloa ja kokeeko itsensä päteväksi, voivat vaatia lisätarkennuksia. Niillä, joiden toimintakyky on alentunut, strukturoitu haastattelu toimii paremmin kuin omatoimisesti täytettävä kysely.

Mittarin ongelmana on, että sille ei ole määritelty raja-arvoja, jonka perusteella voidaan arvioida yhteisyyden aste. Väestöä kuvaavia viitearvoja ei ole.

Tutkimusten tiedot

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin tiedot koonnut

Pirjo Tiikkainen, TtT, yliopettaja Timo Aho, YTM

Perus- ja psykometriikkatiedot tarkistettu ja päivitetty elokuussa 2017: Pirjo Tiikkainen, TtT, yliopettaja

Hyväksynyt: TOIMIAn toimintakyky väestötutkimuksessa -asiantuntijaryhmä «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta/toimia-verkosto/organisaatio#toimintakyky-vaestotutkimuksissa»2

Alkuperäinen lähde

Cutrona Carolyn E. and Russel Daniel W. The Provisions of social relationships and adaptation to stress. Advances in Personal Relationships. 1987; 1:37-67.

Kirjallisuutta

  1. Andersson L, Stevens N. Associations between early experiences with parents and well-being in old age. J Gerontol 1993;48:P109-16 «PMID: 8482820»PubMed
  2. Bondevik M, Skogstad A. Loneliness among the oldest old, a comparison between residents living in nursing homes and residents living in the community. Int J Aging Hum Dev 1996;43:181-97 «PMID: 9031004»PubMed.
  3. Bondevik M, Skogstad A. The oldest old, ADL, social network, and loneliness. West J Nurs Res 1998;20:325-43 «PMID: 9615601»PubMed
  4. Chiu CY, Motl RW, Ditchman N. Validation of the Social Provisions Scale in people with multiple sclerosis. Rehabil Psychol 2016;61:297-307 «PMID: 27088267»PubMed
  5. Couture M, Larivière N, Lefrançois R. Psychological distress in older adults with low functional independence: a multidimensional perspective. Arch Gerontol Geriatr 2005;41:101-11 «PMID: 15911043»PubMed
  6. Cutrona C. Transition to college: Loneliness and the process of social adjustment. In: Peplau L, Perlman D, editors. Loneliness: A sourcebook of current research, theory and therapy. New York: Wiley Interscience; 1982, p. 291-309.
  7. Cutrona CE. Social support and stress in the transition to parenthood. J Abnorm Psychol 1984;93:378-90 «PMID: 6512084»PubMed
  8. Cutrona C, Russel D. The Provisions of social relationships and adaptation to stress. Advances in Personal Relationships. 1987; vol1:37-67.
  9. DiTomasso E, Spinner B. Social and Emotional Loneliness: A Re-Examination of Weiss' Typology of Loneliness. Personality and Individual Differences.1997; 22(3):417-27.
  10. Drageset J. The importance of activities of daily living and social contact for loneliness: a survey among residents in nursing homes. Scand J Caring Sci 2004;18:65-71 «PMID: 15005665»PubMed
  11. Drageset J, Eide GE, Nygaard HA ym. The impact of social support and sense of coherence on health-related quality of life among nursing home residents--a questionnaire survey in Bergen, Norway. Int J Nurs Stud 2009;46:65-75 «PMID: 18721922»PubMed
  12. Duru E. Predictive analysis of adjustment difficulties from loneliness, social support and social connectedness. Educational Sciences: Theory & Practice. 2008; 8(3):849-856.
  13. Heikkinen E. Functional capacity and health of elderly people--the Evergreen project. Background, design and methods of the project. Scand J Soc Med Suppl 1997;53:1-18 «PMID: 9241697»PubMed
  14. Hunter W, Cox C, Teagle S ym. Measures for assessment of functioning and outcomes in longitudinal research on child abuse. 2003: Volume 2: Middle childhood.
  15. Kahn JH, Hessling RM, Russell DW. Social support, health, and well-being among the elderly: what is the role of negative affectivity? Personality and Individual Differences. 2003; 35(1):5-17.
  16. Kraus L, Davis M, Bazzini D, Church M, Kirchman C. Personal and social influences on loneliness: The mediating effect of Social Provisions. Social Psychology Quarterly.1993; 56(1):37-53.
  17. Langeland E, Wahl AK. The impact of social support on mental health service users' sense of coherence: a longitudinal panel survey. Int J Nurs Stud 2009;46:830-7 «PMID: 19201408»PubMed
  18. Lyyra TM, Heikkinen RL. Perceived social support and mortality in older people. J Gerontol B Psychol Sci Soc Sci 2006;61:S147-52 «PMID: 16670192»PubMed
  19. Mancini JA, Blieszner R. Social provisions in adulthood: concept and measurement in close relationships. J Gerontol 1992;47:P14-20 «PMID: 1730853»PubMed
  20. Perera HN. Construct Validity of the Social Provisions Scale: A Bifactor Exploratory Structural Equation Modeling Approach. Assessment 2016;23:720-733 «PMID: 26063712»PubMed
  21. Pynnönen K. 2017. Social engagement, mood, and mortality in old age. Jyväskylä: University of Jyväskylä, Studies in Sport, Physical Education and Health. «https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7129-8»3
  22. Russell DW. UCLA Loneliness Scale (Version 3): reliability, validity, and factor structure. J Pers Assess 1996;66:20-40 «PMID: 8576833»PubMed
  23. Russell DW, Cutrona CE. Social support, stress, and depressive symptoms among the elderly: test of a process model. Psychol Aging 1991;6:190-201 «PMID: 1863388»PubMed.
  24. Russell D, Cutrona CE, Rose J ym. Social and emotional loneliness: an examination of Weiss's typology of loneliness. J Pers Soc Psychol 1984;46:1313-21 «PMID: 6737214»PubMed
  25. Stephens C, Alpass F, Towers A ym. The effects of types of social networks, perceived social support, and loneliness on the health of older people: accounting for the social context. J Aging Health 2011;23:887-911 «PMID: 21398571»PubMed
  26. Tiikkainen P, Leskinen E, Heikkinen R-L. The structure and stability of perceived togetherness in elderly people during a 5-year follow-up. The Journal of Applied Gerontology. 2004; 23(3):279-294.
  27. Tiikkainen, Pirjo (2006): Vanhuusiän yksinäisyys – Seuruututkimus emotionaalista ja sosiaalista yksinäisyyttä määrittävistä tekijöistä, Jyväskylän yliopisto «https://urn.fi/URN:ISBN:951-39-2537-4»4
  28. Törmäkangas T, Heikkinen R-L, Ilmarinen J. Change and stability in measuring social functioning among Aging Finnish Municipal Workers in Two Repeated Measurements. Hallym International Journal of Aging. 2003; 5:159-182.
  29. Vaux A. 1988. Social and personal factors in loneliness. Journal of Social and Clinical Psychology. 1988; 6:462 - 471.
  30. Weiss RS. The provision of social relationships. In: Rubin Z, editor. Doing unto others. Englewood Cliffs, NJ: Prentice Hall; 1974, p. 17-26.
  31. Zaki M. Reliability and Validity of the Social Provision Scale (SPS) in the Students of Isfahan University. Iranian Journal of Psychiatry and Clinical Psychology. 2009; 14(4):439-446.