Itsearvioitu muisti, keskittymiskyky ja uuden oppimisen kyky

Mittarin lomake ja ohje

• Kysymyslomake «»1

Alkuperäinen käyttötarkoitus

Kliininen käyttötarkoitus

Kohderyhmä

• Työikäiset
• Iäkkäät

Tiedonkeruumenetelmät

• Haastattelu
• Itse täytettävä kyselylomake

Toimintakyvyn ulottuvuudet

• Kognitiivinen toimintakyky

Mittarin eri osien ICF-koodit

Muistitoiminnot [b144], PÄÄLUOKKA 1 OPPIMINEN JA TIEDON SOVELTAMINEN [d1], Tarkkaavuuden kohdentaminen [d160]

Mittarin ylläpitotaho

Ei ylläpitotahoa.

Käyttöoikeus

• Rajoittamaton

Maksullisuus

• Ei sisällä maksuja

Käyttökoulutus

• Mittarin käyttö ei edellytä erillistä koulutusta. Tulosten tulkitseminen edellyttää kognitiiviset toimintakyvyn tuntemusta.

Tarvittavat välineet

• Kyselylomake

Aikatarve

1-5 minuuttia

Raja-arvot

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Viitearvot

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn suosituksissa

TOIMIAn suositukset, joissa mittari on mukana, löytyvät vasemman palkin kohdasta "Lisätietoa aiheesta”

Mittari on mukana seuraavissa tutkimuksissa

Terveys 2000 -tutkimus «https://thl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/terveys-2000-2011»2

Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus, ATH «https://thl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/finsote-tutkimus/aiemmat-tutkimukset/aikuisten-terveys-hyvinvointi-ja-palvelututkimus-ath-»3

Mittarin tausta ja kuvaus

Kysymyssarjoja muistin toiminnasta ja siinä tapahtuneista muutoksista on käytetty pitkään kliinisissä yhteyksissä erityisesti neurologian poliklinikoilla, joissa kysymyksillä on selvitetty erilaisista neurologisista häiriöistä kärsivien henkilöiden muistin toimintaa. Usein näissä sarjoissa on myös kysymyksiä yleisestä psyykkisestä toimintakyvystä. Tutkimuksia englanninkielisten vastaavien kysymyssarjojen psykometrisistä ominaisuuksista on julkaistu (esim. «Troyer AK, Rich JB. Psychometric properties of a new metamemory questionnaire for older adults. J Gerontol B Psychol Sci Soc Sci 2002;57(1):19–27.»7, «Buckley T, Norton MC, Deberard MS ym. A brief metacognition questionnaire for the elderly: comparison with cognitive performance and informant ratings the Cache County Study. Int J Geriatr Psychiatry »2), mutta Suomessa ei arviointitutkimuksia ole julkaistu joitakin opinnäytetöitä lukuun ottamatta (esim. «Järvinen N, Rajajärvi E. Kognitiivinen kehitys sekä metamuistin, itsearvioidun terveyden ja mielialan yhteys kognitiiviseen suorituskykyyn iäkkäillä ihmisillä. Pro gradu –tutkielma, Jyväskylän yliopis»4). Kysymyssarjoille ei siis ole olemassa mitään golden standardia. Tärkeänä pidetään kuitenkin sitä, että kysymyksissä selvitetään paitsi muistissa tapahtuneita muutoksia, myös mahdollisen heikkenemisen aiheuttamaa haittaa.

Suomalaisissa väestötutkimuksissa (Terveys 2000 «Aromaa A, Koskinen S. Terveys ja toimintakyky Suomessa. Terveys 2000 -tutkimuksen perustulokset. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B3/2002.»1, ATH) on esitetty koettuun muistiin, keskittymiskykyyn ja uuden oppimiseen liittyviä kysymyksiä.

Kysymyssarjaa voi käyttää ikäryhmästä riippumatta, mutta se ei voi korvata objektiivista arviointia kognitiivisesta suoriutumisesta eikä sen perusteella voida vetää johtopäätöksiä esimerkiksi muistihäiriöistä.

Mittarin pätevyys

Validiteettia koskevaa tutkimustietoa esitellystä muistia, keskittymiskykyä uuden oppimista sisältävästä itse arvioidun kognitiivisen toimintakyvyn kysymyssarjasta suhteessa objektiivisiin psykometrisiin testimenetelmiin ei toistaiseksi ole olemassa. Ei myöskään ole tiettyä yleisesti hyväksyttyä ja psykometrisesti arvioitua koetun kognitiivisen toimintakyvyn kysymyssarjastandardia, jota voitaisiin suositella käytettäväksi väestötutkimuksessa. Esitellyt kysymykset edustavat minimiä muistin, keskittymiskyvyn ja oppimiskyvyn itsearvioinnissa, eikä näiden kysymysten avulla saada tietoa esimerkiksi älyllisen suoriutumisen tasosta tai kognitiivisesta toimintakyvystä laajemmin.

Subjektiivisesti koetun muistihäiriön on kahdeksan tutkimusta sisältäneessä meta-analyysissä todettu ennustavan myöhempää dementiaa 43 % sensitiivisyydellä ja 86 % spesifisyydellä «Mitchell AJ. The clinical significance of subjective memory complaints in the diagnosis of mild cognitive impairment and dementia: a meta-analysis. Int J Geriatr Psychiatry 2008;23(11):1191–1202.»6. Lievää kognitiivista heikentymää (Mild cognitive impairment) sen havaittiin ennustavan 37 % sensitiivisyydellä ja 87 % spesifisyydellä. Meta-analyysin mukaan 43 % dementiasta kärsivistä, 38 % lievästä kognitiivisesta heikentymästä ja 17 % terveistä raportoi koettuja muistiongelmia.

Mittarin toistettavuus

Tutkimustietoa itsearvioitua kognitiivista toimintakykyä koskevien kysymysten  reliabiliteetista suhteessa objektiivisiin psykometrisiin testimenetelmiin ei toistaiseksi ole käytettävissä.

Muistia koskevan itsearvioinnin kykyä ennustaa alkavaa muistihäiriötä on muita kysymyssarjoja käyttäen tutkittu jonkin verran. Dementiapotilaista 60% ja lievästä kognitiivisesta heikentymästä kärsivistä henkilöistä 62 % ei ilmoita muistiongelmia niistä kysyttäessä, mikä viittaa siihen, että kyky tiedostaa muistiongelmia on näillä potilailla alentunut. «Iliffe S, Pealing L. Subjective memory problems. BMJ 2010;340:703–706.»3 Näin ollen itsearviota edellyttävillä kysymyksillä saatu tieto kognitiivisesta toimintakyvystä ei anna luotettavaa tietoa henkilöistä, joilla on todettu etenevä muistisairaus tai joilla epäillään sitä.

Masennushäiriöön liittyy usein myös sekä subjektiivisesti koettuja että objektiivisesti arvioitavissa olevia muistihäiriöitä. Masennuksesta kärsivät arvioivat yleensä kognitiivisen toimintakykynsä heikommaksi kuin mitä se objektiivisesti arvioiden on.

Masennusoireiden ja psyykkisen kuormittumisen vakavuusastetta on syytä aina arvioida, kun käytetään subjektiivisesti koettujen kognitiivisen toimintakyvyn häiriöiden kysymyksiä «Kalska H, Kähkönen S. Kognitiiviset muutokset yksisuuntaisessa masennuksessa. Duodecim 2004; 120:1738-1744.»5.  

Depressio-oireet voivat olla myös ensimmäinen merkki alkavasta kognitiivisen heikentymän oireyhtymästä tai dementiasta. Vaikka subjektiivisesti koetut ongelmat kognitiivisessa toimintakyvyssä eivät välttämättä ennakoi alkavaa dementiaa, niiden takana voi kuitenkin olla monenlaisia elämänlaatua heikentäviä tekijöitä, ja niihin kannattaa useimmiten suhtautua vakavasti.

Mittarin muutosherkkyys

Tieto puuttuu.

Mittarin käyttökelpoisuus

Itse tehtyä arviota muistin, keskittymiskyvyn ja uuden oppimista koskevan kyvyn toiminnasta voidaan käyttää silloin, kun väestöä koskevassa tutkimuksessa halutaan kuvailutasoista tietoa näistä kognitiivisen toimintakyvyn osa-alueista. Tuloksia raportoitaessa on kuitenkin aina ilmoitettava, että kyseessä on henkilöiden itse tekemä arvio näistä kognitiivisen toimintakyvyn osa-alueista.

Lisäksi samassa tutkimuksessa on perustaustatietojen lisäksi kerättävä tietoa ainakin jollakin tasolla henkilöiden mielialatekijöistä, päihteiden käytöstä, neurologisista sairauksista ja mahdollisesti muista kognitiiviseen toimintakykyyn vaikuttavista tekijöistä.

Tutkimusten tiedot

Tieto puuttuu.

Linkit

Terveys 2000 -tutkimuksen lomakkeet «https://thl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/terveys-2000-2011/tutkimuslomakkeet»5

Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen, ATH -lomakkeet «https://thl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/finsote-tutkimus/aiemmat-tutkimukset/aikuisten-terveys-hyvinvointi-ja-palvelututkimus-ath-/lomakkeet»6

Terve Suomi -tutkimuksen lomakkeet «https://thl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/terve-suomi-tutkimus/tietoa-tutkijoille/tutkimuslomakkeet»7

Mittarin tiedot koonnut

Annamari Tuulio-Henriksson, FT, dosentti, johtava tutkija

Hyväksynyt: TOIMIAn Toimintakyky väestötutkimuksessa -asiantuntijaryhmä «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta/toimia-verkosto/organisaatio#toimintakyky-vaestotutkimuksissa»8