Selän sivutaivutus

TOIMIA-mittarit
26.1.2011 • Viimeisin muutos 29.5.2024
Anne Punakallio

TOIMIA-tietokantaa ei enää ylläpidetä/päivitetä. Artikkeli saattaa sisältää vanhentunutta tai puutteellista tietoa sekä toimimattomia linkkejä. Ks. lisätiedot «Yhteystiedot»1.

Nimi englanniksi: Trunk (back) side-bending

Nimi ruotsiksi: Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin versio: Selän maksimaalinen sivutaivutus siten, että tutkittavan molemmat jalat pysyvät suorina ja lattiassa, selän kontakti seinään säilyy. Tutkittavan jalkojen etäisyys toisistaan on 15 cm. Sivutaivutus mitataan mittanauhalla (mm) keskisormen liukumasta matkasta alkuasennosta loppuasentoon (suora etäisyys).

Tietokannassa saatavilla olevat kieliversiot:

Toimiametassa: ei

Soveltuvuusarviot

Selän sivutaivutuksen soveltuvuus liikuntaelinten toimintakyvyn alenemisen varhaiseen tunnistamiseen työikäisillä osana työkyvyn edellytysten arviointia ja seurantaa

Lue tarkempi kuvaus soveltuvuusarvion tulkinnasta THL:n verkkosivuilta «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta#soveltuvuusarviot»1

Mittarin lomake ja ohje

  • Ei saatavilla TOIMIA-tietokannassa.

Kohderyhmä

  • Työikäiset
  • Iäkkäät

Tiedonkeruumenetelmät

  • Mittaus / testi

Toimintakyvyn ulottuvuudet

  • Fyysinen toimintakyky

Mittarin eri osien ICF-koodit

Nivelten liikkuvuustoiminnot [b710 ]

Mittarin tuloksen ICF-koodi

Nivelten liikkuvuustoiminnot [b710 ]

Mittarin ylläpitotaho

Varsinaista ylläpitotahoa ei ole. Liikuntatieteellinen seura ja UKK-instituutti julkaisevat kuntotestauksen ohjekirjallisuutta, jossa ohjeet päivittyvät.

Käyttöoikeus

  • Rajoittamaton

Maksullisuus

  • Ei sisällä maksuja

Käyttökoulutus

Tarvittavat välineet

  • mittanauha
  • huopakynä
  • vapaata seinätilaa

Aikatarve

5 minuuttia

Raja-arvot

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Viitearvot

  1. keskiarvotulokset iän (35–54-vuotiaat), sukupuolen ja viraston mukaan: viitearvot perustuvat Helsingin kaupungin rakennus-, suunnittelu- (miehiä), kiinteistö- ja koulutyöntekijöille sekä sosiaaliviraston (naisia) työntekijöille tehtyihin mittauksiin (n=508) «Alaranta H, Soukka A, Harju R, Heliövaara M: Tuki- ja liikuntaelinsairauksien diagnostiikan kehittäminen: Selän ja niska-hartiaseudun suorituskyvyn mittaaminen työterveyshuollossa. Työsuojelurahaston »2
  2. kuntoluokitus iän (30–59-vuotiaat) ja sukupuolen mukaan suomalaisella väestöllä: UKK-instituutti ja Frankfurtin yliopisto «Ahtiainen J. Notkeus: teoksessa Kuntotestauksen käsikirja. Keskinen KL, Häkkinen K, Kallinen M (toim.) Liikuntatieteellisen seuran julkaisu 161 – 2. uudistettu painos. Tammer-Paino Oy, Tampere 2007; 1»1

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn suosituksissa

TOIMIAn suositukset, joissa mittari on mukana, löytyvät vasemman palkin kohdasta "Lisätietoa aiheesta”.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn ulkopuolisissa suosituksissa

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin käännös

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin tausta ja kuvaus

Menetelmää sovellettiin 80-luvulla mittaamaan luotettavasti ilman erityisvälineistöä (nestekulmamittarit, fleksikurva, kyfometria yms.) selän sivutaivutusta fysioterapiassa «Frost M, Stuckey S, Smalley LA ym. Reliability of measuring trunk motions in centimeters. Phys Ther 1982;62:1431-7 »4. Mittaria on sittemmin sovellettu selän liikkuvuuden mittaamisessa työterveyshuollossa osana TULEn suorituskyvyn arviointia ja seurantaa tavoitteena tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisytyössä «Alaranta H, Soukka A, Harju R, Heliövaara M: Tuki- ja liikuntaelinsairauksien diagnostiikan kehittäminen: Selän ja niska-hartiaseudun suorituskyvyn mittaaminen työterveyshuollossa. Työsuojelurahaston »2.

Nykyisin testiä käytetään mittaamaan selän sivutaivutusta osana terveyskuntotestistöä, Ortonin selän suorituskykytestistöä ja yksittäisenä testinä fysioterapiassa ja työterveyshuollossa.

Mittari soveltuu kaikille työikäisille.

Selän maksimaalista sivutaivutusta mitataan siten, että tutkittavan molemmat jalat pysyvät suorina ja lattiassa ja selän kontakti seinään säilyy. Tutkittavan jalkojen etäisyys toisistaan on 15 cm. Sivutaivutus mitataan mittanauhalla (mm) keskisormen liukumasta matkasta alkuasennosta loppuasentoon (suora etäisyys) (ks. suoritusohje).

Frostin ym. (1982) «Frost M, Stuckey S, Smalley LA ym. Reliability of measuring trunk motions in centimeters. Phys Ther 1982;62:1431-7 »4 versio eroaa jatkokehitetyistä tavoista «Alaranta H, Soukka A, Harju R, Heliövaara M: Tuki- ja liikuntaelinsairauksien diagnostiikan kehittäminen: Selän ja niska-hartiaseudun suorituskyvyn mittaaminen työterveyshuollossa. Työsuojelurahaston »2 mitata selän sivutaivutus mittanauhalla.

Mittarin pätevyys

Sisältövaliditeetti

Hyvään tulokseen selän sivutaivutuksessa ovat yhteydessä hyvä tulos sivutaivutuksessa inclinometrilla (goniometri) mitattuna «Mellin GP. Accuracy of measuring lateral flexion of the spine with a tape. Clin Biomech (Bristol, Avon) 1986;1:85-9 »6, rangan liikkuvuus eteentaivutuksessa sekä alhaisempi ikä «Batti'e MC, Bigos SJ, Sheehy A ym. Spinal flexibility and individual factors that influence it. Phys Ther 1987;67:653-8 »3. Heikko tulos sivutaivutuksessa on yhteydessä selän toimintahäiriöön «Suni JH, Oja P, Miilunpalo SI ym. Health-related fitness test battery for adults: associations with perceived health, mobility, and back function and symptoms. Arch Phys Med Rehabil 1998;79:559-69 »11.

Kriteerivaliditeetti

Samanaikainen validiteetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Ennustevaliditeetti

Heikko selän sivutaivutus on koetun työkyvyn (Työkykyindeksi «Tuomi K, Ilmarinen J, Jahkola A, Katajarinne L, Tulkki A. Työkykyindeksi. Työterveyshuolto 19. Työterveyslaitos, Helsinki 1997.»13) heikkenemisen riskitekijä (OR 4,0) fyysisesti kuormittavaa työtä tekevällä kotipalveluhenkilöstöllä «Pohjonen T. Age-related physical fitness and the predictive values of fitness tests for work ability in home care work. J Occup Environ Med 2001;43:723-30 »7.

Hyvä tulos selän sivutaivutuksessa suojasi (OR 0,81) palomiesten koetun työkyvyn (työkykyindeksi) ja fyysisen työkyvyn heikkenemiseltä «Punakallio A, Lusa-Moser S, Luukkonen R, Louhevaara V. Osaraportti III: Palomiesten fyysisen toimintakyvyn ja terveyden muutokset vuosina 1996–1999 sekä toimintakykytestien ennustearvo, fyysisen toimi»8.

Heikko selän sivutaivutus ennakoi tulevaa alaselkäkipua metsäteollisuudessa työskentelevillä «Takala EP, Viikari-Juntura E. Do functional tests predict low back pain? Spine (Phila Pa 1976) 2000;25:2126-32 .»12.

Keskinkertainen tulos (mutta ei hyvä tulos) selän sivutaivutuksessa suojasi selän koetun yleisen toiminnan heikkenemiseltä kolmen vuoden seurannassa keski-ikäisillä suomalaisilla «Suni J. Health-related fitness test battery for middle-aged adults with emphasis on musculoskeletal and motor tests. (Väitöskirja). Studies in sport, physical education and health 66. University of Jy»9.

Rakennevaliditeetti

Rakenteen validiteetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Yhtäpitävä validiteetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Erotteleva validiteetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Ryhmien erotteluvaliditeetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Kulttuurien välinen validiteetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin toistettavuus

Toistettavuus saman mittaajan mittaamana

Mittaajien välinen toistettavuus

Sisäinen yhdenmukaisuus

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin muutosherkkyys

Kriteerivaliditeetti pitkittäisasetelmassa

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Rakennevaliditeetti pitkittäisasetelmassa

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Lattia- ja kattoefekti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Pienin havaittava muutos

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Pienin merkittävä muutos

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin käyttökelpoisuus

Selän sivutaivutus -testi on edullinen, helppo ja nopea suorittaa. Tarvittava välineistö on helposti saatavissa. Testi sopii hyvin työikäisten liikunnan harrastamisen motivointiin ja oman edistymisen seurantaan. Testiohjeet ovat yksiselitteiset, testillä on sukupuoli- ja ikävakioidut viitearvot työikäisille. Ohjeet ja viitearvot ovat yleisesti satavilla. Testin käyttö ja tulosten tulkinta edellyttävät perustietoja kuntotestauksesta ja anatomiasta. Tulosten tulkinta ja johtopäätökset suhteessa työkykyyn edellyttävät tietoa työn vaatimuksista ja kuormittavuudesta. Tutkittavien motivointi maksimaalisen sivutaivutuksen tekemiseen teknisesti oikein on ensiarvoisen tärkeää. Molemmat lisäävät testitulosten toistettavuutta ja luotettavuutta.

Ennen testausta on tärkeää kartoittaa huolellisesti liikuntaelinten, erityisesti selän, kipuoireet, vammat ja sairaudet.

Tutkimusten tiedot

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin tiedot koonnut

Anne Punakallio, erikoistutkija

Hyväksynyt: TOIMIAn toimintakyky työikäisillä -asiantuntijaryhmä «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta/toimia-verkosto/organisaatio#tyoikaisten-toimintakyky»2

Alkuperäiset lähteet

Frost M, Stuckey S, Smalley LA ym. Reliability of measuring trunk motions in centimeters. Phys Ther 1982;62:1431-7 «PMID: 7122701»PubMed

Alaranta H, Soukka A, Harju R, Heliövaara M: Tuki- ja liikuntaelinsairauksien diagnostiikan kehittäminen: Selän ja niska-hartiaseudun suorituskyvyn mittaaminen työterveyshuollossa. Työsuojelurahaston julkaisuja A7. Helsinki 1990.

Kirjallisuutta

  1. Ahtiainen J. Notkeus: teoksessa Kuntotestauksen käsikirja. Keskinen KL, Häkkinen K, Kallinen M (toim.) Liikuntatieteellisen seuran julkaisu 161 – 2. uudistettu painos. Tammer-Paino Oy, Tampere 2007; 180–185.
  2. Alaranta H, Soukka A, Harju R, Heliövaara M: Tuki- ja liikuntaelinsairauksien diagnostiikan kehittäminen: Selän ja niska-hartiaseudun suorituskyvyn mittaaminen työterveyshuollossa. Työsuojelurahaston julkaisuja A7. Helsinki 1990.
  3. Batti'e MC, Bigos SJ, Sheehy A ym. Spinal flexibility and individual factors that influence it. Phys Ther 1987;67:653-8 «PMID: 3575421»PubMed
  4. Frost M, Stuckey S, Smalley LA ym. Reliability of measuring trunk motions in centimeters. Phys Ther 1982;62:1431-7 «PMID: 7122701»PubMed
  5. Hyytiäinen K, Salminen JJ, Suvitie T ym. Reproducibility of nine tests to measure spinal mobility and trunk muscle strength. Scand J Rehabil Med 1991;23:3-10 «PMID: 2035000»PubMed
  6. Mellin GP. Accuracy of measuring lateral flexion of the spine with a tape. Clin Biomech (Bristol, Avon) 1986;1:85-9 «PMID: 23906359»PubMed
  7. Pohjonen T. Age-related physical fitness and the predictive values of fitness tests for work ability in home care work. J Occup Environ Med 2001;43:723-30 «PMID: 11515256»PubMed
  8. Punakallio A, Lusa-Moser S, Luukkonen R, Louhevaara V. Osaraportti III: Palomiesten fyysisen toimintakyvyn ja terveyden muutokset vuosina 1996–1999 sekä toimintakykytestien ennustearvo, fyysisen toimintakyvyn tutkimus. (Loppuraportin toim. Punakallio A ja Lusa S, osaraportti III Palosuojelurahastolle ja Sisäasiainministeriön pelastusosastolle). Helsinki: Työterveyslaitos, 1999.
  9. Suni J. Health-related fitness test battery for middle-aged adults with emphasis on musculoskeletal and motor tests. (Väitöskirja). Studies in sport, physical education and health 66. University of Jyväskylä 2000.
  10. Suni JH, Oja P, Laukkanen RT ym. Health-related fitness test battery for adults: aspects of reliability. Arch Phys Med Rehabil 1996;77:399-405 «PMID: 8607767»PubMed
  11. Suni JH, Oja P, Miilunpalo SI ym. Health-related fitness test battery for adults: associations with perceived health, mobility, and back function and symptoms. Arch Phys Med Rehabil 1998;79:559-69 «PMID: 9596399»PubMed
  12. Takala EP, Viikari-Juntura E. Do functional tests predict low back pain? Spine (Phila Pa 1976) 2000;25:2126-32 «PMID: 10954645»PubMed.
  13. Tuomi K, Ilmarinen J, Jahkola A, Katajarinne L, Tulkki A. Työkykyindeksi. Työterveyshuolto 19. Työterveyslaitos, Helsinki 1997.