Kehon painoindeksi

Mittarin lomake ja ohje

• Ei erillistä mittauslomaketta.
• Sähköinen aikuisten BMI-laskin (vaatii käyttöoikeuden) «Kehon painoindeksi (BMI)»1
• Sähköinen lasten painoindeksin (ISO-BMI)-laskin (vaatii käyttöoikeuden) «Lasten painoindeksin (ISO-BMI) laskin»2

Alkuperäinen käyttötarkoitus

Luotettava ja käytännöllinen indeksi epidemiologiseen ja kliiniseen käyttöön oli tarpeen kuvaamaan painon ja pituuden suhdetta, koska suuren kehon painon ja kuolleisuuden välinen yhteys oli selvästi tunnistettu ja muut menetelmät, kuten rasvaprosentin määritys, olivat joko liian työläitä suorittaa tai niiden reliabiliteetti oli epätyydyttävä «Khosla T, Lowe CR. Indices of obesity derived from body weight and height. Br J Prev Soc Med 1967;21(3):122–128.»7.

Kohderyhmä

• Lapset
• Nuoret
• Työikäiset
• Iäkkäät

Tiedonkeruumenetelmät

• Mittaus / testi

Toimintakyvyn ulottuvuudet

• Muu

Mittarin eri osien ICF-koodit

Painonhallintatoiminnot [b530]

Mittarin ylläpitotaho

Ei tietoa.

Käyttöoikeus

• Rajoittamaton

Maksullisuus

• Ei sisällä maksuja

Käyttökoulutus

• Työikäisten BMI-tulosten tulkinta ja suositeltavat toimenpiteet edellyttävät perustietoja yli- ja alipainon yhteyksistä sairauksiin sekä toiminta- ja työkykyyn. Johtopäätösten tekemisessä auttavat myös perustiedot ravitsemus- ja liikuntafysiologiasta. Suoritusohjeet ja raja-arvot ovat laajasti saatavilla.

Tarvittavat välineet

• pituusmitta
• henkilövaaka
• laskin

Aikatarve

5 minuuttia

Tulosalgoritmi

Ohjeet tuloksen laskemiseen «https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01001»2

Raja-arvot

Lihavuus lisää kuolemanvaaraa erityisesti BMI:n ylittäessä 30 kg/m². BMI:n ylittäessä 25 kg/m² useiden sairauksien ja oireyhtymien riski verrattuna normaalipainoisuuteen kasvaa merkittävästi «Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset) Käypä hoito -suositus»9

Viitearvot

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn suosituksissa

TOIMIAn suositukset, joissa mittari on mukana, löytyvät vasemman palkin kohdasta "Lisätietoa aiheesta”

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn ulkopuolisissa suosituksissa

Lihavuus (aikuiset) Käypä hoito -suositus «Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset) Käypä hoito -suositus»9

World Health Organization. Obesity: preventing and managing the global epidemic. Report of a WHO consultation on obesity: Geneva, June 3–5, 1997. Geneva: WHO, 1998. WHO Technical report series 2000; 894:1–253 «World Health Organization. Obesity: preventing and managing the global epidemic. Report of a WHO consultation on obesity: Geneva, June 3–5, 1997. Geneva: WHO, 1998. WHO Technical report series 2000; 8»21

US Department of Health and Human Services. Clinical guidelines on the identification, evaluation, and treatment of overweight and obesity in adults: the evidence report. National institutes of health, Washington, DC: US. NIH publication n:o 98–4083 September 1998:1–262 «US Department of Health and Human Services. Clinical guidelines on the identification, evaluation, and treatment of overweight and obesity in adults: the evidence report. National institutes of health»19

Mittarin käänös

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin tausta ja kuvaus

Painoindeksin keksi matemaatikko Adolphe Quetelet jo vuonna 1835 «Quételet A. Sur l'Homme et le Développement des Facultés. Hauman: Brussels, 1836»12, «Jelliffe DB, Jelliffe EF. Underappreciated pioneers. Quételet: man and index. Am J Clin Nutr 1979;32(12):2519–2521.»5. Hän laski, että kasvun aikana paino suurenee lähes kuin pituuden neliö. Edelleen hän päätteli, että vastaavasti eripituisten henkilöiden paino käyttäytyy samalla tavalla. Luotettava ja käytännöllinen indeksi epidemiologiseen ja kliiniseen käyttöön oli tarpeen kuvaamaan painon ja pituuden suhdetta, koska suuren kehon painon ja kuolleisuuden välinen yhteys oli selvästi tunnistettu ja muut menetelmät, kuten rasvaprosentin määritys, olivat joko liian työläitä suorittaa tai niiden reliabiliteetti oli epätyydyttävä «Khosla T, Lowe CR. Indices of obesity derived from body weight and height. Br J Prev Soc Med 1967;21(3):122–128.»7. Indeksi löydettiin lääketieteen käyttöön 1970-luvulla. Suomessa painoindeksi tuli terveydenhuollon käyttöön 1980-luvulla «Heliövaara M, Aromaa A. Suomalaisten aikuisten pituus, paino ja lihavuus. Kansaneläkelaitoksen autoklinikka ja sosiaaliturvan tutkimuslaitos. Kansaneläkelaitoksen julkaisuja ML:19, 1980.»4.

Nykyään BMI:tä käytetään yleisimmin määrittämään kehon suhteellista painoa, luokittelemaan ylipainoa, lihavuutta ja alipainoa sekä määrittämään suhteellista sairastumisriskiä verrattuna normaalipainoisiin. Pelkkä paino ei kerro, onko ylipainoa vai ei, koska ihmiset ovat eripituisia. BMI:n normaalialueella ihmisen terveys on parhaimmillaan «https://www.kaypahoito.fi/hoi50124»3, «World Health Organization. Obesity: preventing and managing the global epidemic. Report of a WHO consultation on obesity: Geneva, June 3–5, 1997. Geneva: WHO, 1998. WHO Technical report series 2000; 8»21, «US Department of Health and Human Services. Clinical guidelines on the identification, evaluation, and treatment of overweight and obesity in adults: the evidence report. National institutes of health»19.

BMI:n viiterajat soveltuvat parhaiten 20–60-vuotiaalle aikuisväestölle. Nuoremmilla kehon suhteiden erilaisuus vaikuttaa siten, ettei BMI sellaisenaan toimi. Ennen pituuskasvun päättymistä BMI:tä ei pidä käyttää. Yli 65-vuotiailla voidaan lievästi suurentuneeseen BMI:hin suhtautua "sallivammin". Mikäli aineenvaihdunnallisia tai liikuntakykyisyyteen liittyviä ongelmia ei ole, vasta BMI 35 kg/m²:n selvä ylittyminen antaa syytä laihduttamiseen «Rissanen A, Heliövaara M, Knekt P ym. Weight and mortality in Finnish men. J Clin Epidemiol 1989;42(8):781–789.»13, «Rissanen A, Knekt P, Heliövaara M, ym. Weight and mortality in Finnish women. J Clin Epidemiol. 1990(painossa).»14. BMI-suositusarvoja työikäisille sovellettaessa on myös huomioitava lihastyön vaatimukset, jotka vaativat tekijältään suurta toimivan lihasmassan määrää. Tämä voi nostaa BMI:n terveysperusteisia suositusarvoja korkeammaksi.

BMI = paino (kg) / ( pituus (m) x pituus (m) )

Mittarin pätevyys

Mittarin toistettavuus

Mittarin muutosherkkyys

Mittarin käyttökelpoisuus

BMI on laajasti käytössä kansallisesti ja kansainvälisesti. Mittaus- ja laskentaohjeet sekä raja-arvot ovat laajasti ja helposti saatavilla. Indeksiä on nopea ja helppo käyttää ja tulosten tulkinta suositusarvoihin verraten on yksiselitteistä. Palautteen antaminen ja toimenpiteet suhteessa työkykyyn edellyttävät perustietoja yli- ja alipainon yhteyksistä sairauksiin sekä toiminta- ja työkykyyn. Johtopäätösten tekemisessä auttavat myös perustiedot ravitsemus- ja liikuntafysiologiasta.

Tulosten tulkinnassa ja palautetta annettaessa on huomioitava, ettei BMI erottele rasvakudoksen määrää lihas- ja luukudoksesta tai huomioi turvotuksesta johtuvaa painon lisäystä. Silmämääräinen arviointi ja/tai vyötärön ympäryksen mittaaminen paljastavat normaalisti, mistä korkea BMI aiheutuu. Indeksi ei myöskään osoita rasvan jakautumista vartalossa, eikä täten terveydelle haitallisen, vatsan sisäosiin kertyvän rasvan määrää. Jos BMI osoittaa ylipainoa, on suositeltavaa mitata myös vyötärön ympärysmitta tai vyötärö-lantiosuhde rasvan sijainnin arvioimiseksi. Ohjeet vyötärön ja lantion ympärysmittojen mittaamiseen ja raja-arvot sairastuvuusriskien arvioimiseen löytyvät mm. Kuntotestauksen käsikirjasta «Fogelholm M. Antropometriset ja kehon koostumusta kuvaavat mittaukset: teoksessa Kuntotestauksen käsikirja. Keskinen KL, Häkkinen K, Kallinen M (toim.) Liikuntatieteellisen seuran julkaisu nro 156. Ta»3.

Tulosten tulkinnassa ja palautteen antamisessa on huomioitava ylipainon yhteydet fyysiseen suorituskykyyn. Erityisesti fyysisesti kuormittavissa töissä riittävä fyysinen suorituskyky on yksi työkyvyn edellytys. Tällöin ylipaino lisää työkuormitusta ja voi aiheuttaa työkyvyn alenemaa, vaikka suorituskyky normaalipainoisena olisi työn vaatimuksiin riittävä. Esimerkiksi FireFit -pelastajien fyysisen toimintakyvyn arviointi- ja palautemenetelmässä BMI on otettu huomioon työkykyä edistävissä liikuntaharjoitteluohjeistuksissa «Lusa S, Wickström Miia, Punakallio A, Lindholm H, Luukkonen R. FireFit - Pelastajien hyvä fyysisen toimintakyvyn arviointikäytäntö. Kehittämishanke 2. vaihe. Palosuojelurahaston loppuraportti. Työterv»10.

Myös suositusarvoja matalammalla painoindeksillä on kielteistä vaikutusta työssä jaksamiseen etenkin ammateissa, joissa työskennellään dynaamisesti ja toimivan lihasmassan määrä on suuri. Näissä ammateissa nostaminen, kantaminen ja kannattelutehtävät ovat tyypillisiä ja tällöin myös "raamikkuudesta" ja ulottuvuudesta on työssä jaksamisen kannalta hyötyä. Tällöin BMI on usein WHO:n (2000) suositusarvoja korkeampi suuren lihasmassan vuoksi «World Health Organization. Obesity: preventing and managing the global epidemic. Report of a WHO consultation on obesity: Geneva, June 3–5, 1997. Geneva: WHO, 1998. WHO Technical report series 2000; 8»21. Esimerkiksi palomiehille on alustavasti suunniteltu pelastusalan vaatimuksiin suhteutettua BMI-luokitusta, joka huomioi sekä työn vaatimukset että terveydentilan «Soteriades ES, Hauser R, Kawachi I ym. Obesity and risk of job disability in male firefighters. Occup Med (Lond) 2008;58(4):245–250.»15, «Wikström M, Lusa S, Lindholm H, Ilmarinen R, Luukkonen R. FireFit - Pelastajien hyvä fyysisen toimintakyvyn arviointikäytäntö. Kehittämishanke 1.vaihe. Palosuojelurahaston loppuraportti. Työterveyslai»20. Pelastusalalla matalin työkyvyttömyysriski oli pelastajilla, joiden BMI oli 25–28,5 kg/m² «Soteriades ES, Hauser R, Kawachi I ym. Obesity and risk of job disability in male firefighters. Occup Med (Lond) 2008;58(4):245–250.»15

Tutkimusten tiedot

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin tiedot koonnut

Anne Punakallio, erikoistutkija

Hyväksynyt:

TOIMIAn toimintakyky työikäisillä -asiantuntijaryhmä «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta/toimia-verkosto/organisaatio#tyoikaisten-toimintakyky»4

Alkuperäiset lähteet