Kyykistystesti

TOIMIA-mittarit
26.1.2011 • Viimeisin muutos 30.5.2024
Anne Punakallio

TOIMIA-tietokantaa ei enää ylläpidetä/päivitetä. Artikkeli saattaa sisältää vanhentunutta tai puutteellista tietoa sekä toimimattomia linkkejä. Ks. lisätiedot «Yhteystiedot»1.

Nimi englanniksi: Squatting test

Nimi ruotsiksi: Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin versio: Katso kohta Mittarin lomake ja ohje.

Tietokannassa saatavilla olevat kieliversiot: suomi

Toimiametassa: Ei

Soveltuvuusarviot

Lue tarkempi kuvaus soveltuvuusarvion tulkinnasta THL:n verkkosivuilta «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta#soveltuvuusarviot»1

Mittarin lomake ja ohje

Alkuperäinen käyttötarkoitus

Alaraajojen lihasten dynaamisen voimakestävyyden ja suorituskyvyn arviointi.

Kohderyhmä

  • Työikäiset
  • Iäkkäät

Tiedonkeruumenetelmät

  • Mittaus / testi

Toimintakyvyn ulottuvuudet

  • Fyysinen toimintakyky

Mittarin eri osien ICF-koodit

Kyykistyminen [d4101]

Mittarin tuloksen ICF-koodi

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin ylläpitotaho

Varsinaista ylläpitotahoa ei ole. Liikuntatieteellinen seura ja UKK-instituutti julkaisevat kuntotestauksen ohjekirjallisuutta. Testi (60 s) kuuluu puolustusvoimien testipatteristoon.

Käyttöoikeus

  • Rajoittamaton

Maksullisuus

  • Ei sisällä maksuja

Käyttökoulutus

Tarvittavat välineet

  • sekuntikello

Aikatarve

5 minuuttia

Raja-arvot

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Viitearvot

Sukupuoli- ja ikävakioidut viitearvot kyykistystestille on johdettu seuraavasti:

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn suosituksissa

TOIMIAn suositukset, joissa mittari on mukana, löytyvät vasemman palkin kohdasta "Lisätietoa aiheesta”

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn ulkopuolisissa suosituksissa

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin tausta ja kuvaus

Testi soveltuu työikäisille naisille ja miehille. Testiä käytetään muun muassa urheiluopistoilla kuntoilijoiden jalkalihasten fyysisen suorituskyvyn testaamisessa sekä yhtenä osatestinä puolustusvoimissa palkatun henkilöstön sekä reserviläisten fyysisen toiminta- ja työkyvyn seurannassa.

Tutkittava seisoo jalat 20–25 cm etäisyydellä toisistaan ja kyykistyy jalkoja koukistaen selkä suorana siten, että sormenpäät koskettavat lattiaa jalkaterän ulkosivun alueella. Reidet ovat ala-asennossa alustan mukaisesti vaakatasossa. Tästä asennosta tutkittava nousee välittömästi ylös lähtöasentoon. Lasketaan kyykistysten lukumäärä 30 tai 60 sekunnissa (ks. suoritusohje). Testistä käytetään sekä krt/30 s että krt/60 s -versioita, joille on omat viitearvonsa. Lisäksi on olemassa toistokyykistystesti, jossa testattava seisoo kapeassa haara-asennossa (15 cm) ja kyykistyy siten, että reidet ovat vaakatasossa. Aivan kevyt tasapainoa ylläpitävä tuki sallitaan pöydän reunasta. Ote ei saa auttaa suoritusta. Tutkittava tekee niin monta kyykkyyn-ylös -liikettä kuin tasaiseen tahtiin jaksaa, enintään kuitenkin 50 kertaa «Alaranta H, Soukka A, Harju R, Heliövaara M: Tuki- ja liikuntaelinsairauksien diagnostiikan kehittäminen: Selän ja niska-hartiaseudun suorituskyvyn mittaaminen työterveyshuollossa. Työsuojelurahaston »1, «Orton Invalidisäätiö. Selän suoritustestistö, Helsinki 1990.»3.

Mittarin pätevyys

Heikko suoritus kyykistystestissä on koetun työkyvyn (Työkykyindeksi, «Tuomi K, Ilmarinen J, Jahkola A, Katajarinne L, Tulkki A. Työkykyindeksi. Työterveyshuolto 19. Työterveyslaitos, Helsinki 1997.»7) heikkenemisen riskitekijä fyysisesti (OR 4,0) kuormittavaa työtä tekevällä kotipalveluhenkilöstöllä «Pohjonen T. Age-related physical fitness and the predictive values of fitness tests for work ability in home care work. J Occup Environ Med 2001;43(8):723–730.»6.

Mittarin toistettavuus

Eri testikertojen välinen toistettavuus (test-retest reliability) viikon välein tehdyissä mittauksissa hyvä (r=0.91, p<0.001) «Pohjonen T, Punakallio A, Korhonen O, Louhevaara V. Kotipalvelutyö. Ikääntyminen, toiminta- ja työkyky sekä koettu työn kuormittavuus. Fyysisen toimintakyvyn muutos neljän kuukauden liikuntainterventi»5.

Mittarin muutosherkkyys

Tieto puuttuu.

Mittarin käyttökelpoisuus

Kyykistystesti on helppo, nopea ja turvallinen suorittaa ja se on edullinen, eikä vaadi muuta välineistöä kuin sekuntikellon ja testaustilan. Testiohjeet ovat yksiselitteiset ja testillä on ikä- ja sukupuolivakioidut viitearvot, jotka ovat saatavilla Liite ry:n kansiosta «Aura O (toim.). Kuntotestauksen perusteet. Liikuntalääketieteen ja testaustoiminnan edistämisyhdistys LIITE Ry, Helsinki 1994 (testauskansio).»2 ja TOIMIAn sivuilta (30 s testi) ja puolustusvoimien www sivuilta «Pihlainen, Santtila ym. Puolustusvoimien kuntotestaajan käsikirja 2009. »4 (60 s testi).

Testin kuormittavuuden (suoritusajan 30/60 s) valinta tehdään kyseisen ammattiryhmän työn fyysisten vaatimusten, terveydentilan ja suorituskyvyn perusteella. 30 sekunnin testi soveltuu useimmille perusterveille työikäisille. Testiä voidaan soveltaa perusterveille heikompikuntoisillekin, ja myös hyväkuntoisilla testin herkkyys osoittaa muutosta on riittävä. Pidempää, 60 sekunnin testiä, voidaan soveltaa erityisesti fyysisesti kuormittaville aloille ja hyväkuntoisille testattaville. Huonokuntoisilla 60 sekunnin kyykistystesti voi olla (lähes) maksimaalinen suoritus ja siten sisältää terveysriskin. Heikkokuntoisille, oireisille ja ikääntyneille työntekijöille voidaan valita 50 toiston «Alaranta H, Soukka A, Harju R, Heliövaara M: Tuki- ja liikuntaelinsairauksien diagnostiikan kehittäminen: Selän ja niska-hartiaseudun suorituskyvyn mittaaminen työterveyshuollossa. Työsuojelurahaston »1 testiversio.

Testi vaatii myös hyvää vartalon hallintaa, mikä on huomioitava testiohjeistuksessa. Alaraajojen lihasten lämmittely ennen testausta on suotavaa; testi kipeyttää reisilihakset harjoittelemattomilla helposti, myös aktiivisen palautumisen ohjaus testin jälkeen on tärkeää.

Testi sopii hyvin työikäisten liikunnan harrastamisen motivointiin ja oman edistymisen seurantaan.

Tutkittavien maksimisuorituksen tekemisen motivointiin ja suorituksen puhtauteen tulee kiinnittää huomiota. Molemmat lisäävät testitulosten toistettavuutta ja luotettavuutta. Testin käyttö ja tulosten tulkinta edellyttävät perustietoja kuntotestauksesta, kuormitusfysiologiasta ja anatomiasta. Testin kuormittavuuden valinta, tulosten tulkinta ja johtopäätökset suhteessa työkykyyn edellyttävät tietoa työn vaatimuksista ja kuormittavuudesta. Ennen testausta on tärkeää kartoittaa huolellisesti liikuntaelinten, erityisesti alaraajojen ja selän, kipuoireet, vammat ja sairaudet.

Tutkimusten tiedot

Tieto puuttuu.

Mittarin tiedot koonnut

Anne Punakallio, erikoistutkija

Hyväksynyt: TOIMIAn toimintakyky työikäisillä -asiantuntijaryhmä «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta/toimia-verkosto/organisaatio#tyoikaisten-toimintakyky»2

Alkuperäiset lähteet

Aura O (toim.). Kuntotestauksen perusteet. Liikuntalääketieteen ja testaustoiminnan edistämisyhdistys LIITE Ry, Helsinki 1994 (testauskansio).

Pihlainen, Santtila ym. Puolustusvoimien kuntotestaajan käsikirja 2009.

Kirjallisuutta

  1. Alaranta H, Soukka A, Harju R, Heliövaara M: Tuki- ja liikuntaelinsairauksien diagnostiikan kehittäminen: Selän ja niska-hartiaseudun suorituskyvyn mittaaminen työterveyshuollossa. Työsuojelurahaston julkaisuja A7. Helsinki 1990.
  2. Aura O (toim.). Kuntotestauksen perusteet. Liikuntalääketieteen ja testaustoiminnan edistämisyhdistys LIITE Ry, Helsinki 1994 (testauskansio).
  3. Orton Invalidisäätiö. Selän suoritustestistö, Helsinki 1990.
  4. Pihlainen, Santtila ym. Puolustusvoimien kuntotestaajan käsikirja 2009.
  5. Pohjonen T, Punakallio A, Korhonen O, Louhevaara V. Kotipalvelutyö. Ikääntyminen, toiminta- ja työkyky sekä koettu työn kuormittavuus. Fyysisen toimintakyvyn muutos neljän kuukauden liikuntaintervention jälkeen. Helsinki: Työterveyslaitos; Ikääntyvä arvoonsa -ohjelma, 1993. (67 s.).
  6. Pohjonen T. Age-related physical fitness and the predictive values of fitness tests for work ability in home care work. J Occup Environ Med 2001;43(8):723–730 «PMID: 11515256»PubMed.
  7. Tuomi K, Ilmarinen J, Jahkola A, Katajarinne L, Tulkki A. Työkykyindeksi. Työterveyshuolto 19. Työterveyslaitos, Helsinki 1997.